Harrastaminen onnistuu myös kaksikielisessä kunnassa

Paraisilla haasteita kerhotoimintaan tuo saaristokunnan maantieteellinen hajanaisuus ja kaksikielisyys. Suomen mallin avulla perustettiin kuitenkin syksyn aikana 26 uutta kerhoa.

Haasteita kerhotoiminnan rakentamiselle oli odotettavissa, kun harrastamisen Suomen mallia jalkautettiin Paraisille. Alue on laaja ja hajanainen: Kanta-Paraisten lisäksi kuntaan kuuluvat Nauvo, Korppoo, Iniö ja Houtskari sekä lukuisa joukko pienempiä saaria. Koulua käydään suomeksi ja ruotsiksi. Yhteensä vajaan 15 000 asukkaan kunnassa on 14 koulua. Koulukuljetusten piirissä oppilaista on valtaosa.

Suomen mallin ohjausryhmässä mukana ollut Koivuhaan koulun rehtori Merja Huvila on tyytyväinen ensimmäiseen syksyyn.

"Olemme saaneet kuntaan 26 uutta kerhoa, joissa käy 260 oppilasta. Se on loistava määrä, kun miettii kuinka nopeasti lähdimme liikkeelle viime syksynä, hän summaa".

Ohjaajat löytyvät puskaradiolla

Ohjaajien rekrytoinnissa pienessä kunnassa tehokkain ja nopein keino on ollut puskaradio. Kyselyt seuroihin harrastuspiireille ja tuttaville tuottivat melko hyvää tulosta. Kuusi kerhoa kunnassa odottaa vielä toteutumista kevätkaudella. 

Oman haasteensa tuo kaksikielisyys. Vaikka sama kerho saattaa toteutua useammassa koulussa, voi kieli olla toinen. Ohjaajien tulee siksi olla kaksikielisiä, jos he haluavat hyödyntää kehittämiään kerhokonsepteja useammassa paikassa.

"Teemme kaikkea, mikä liittyy koti- tai villieläimiin. Käymme vierailuilla eläintiloilla, mutta leikimme myös eläinleikkejä ja askartelemme eläimille leluja".

Tyypillistä kerhoille onkin, että niissä mennään lasten toiveiden ja ohjaajan kekseliäisyyden mukaan.

 

Oppilaskuljetukset esteenä

Saaristokunnassa oppilaat tulevat kouluun suurelta alueelta, usein myös veneyhteyksien takaa. Koulukuljetusten takia kaikki eivät olekaan päässeet osallistumaan haluamiinsa kerhoihin.

Koivuhaan 330 oppilaasta yli sata on koulukuljetusten piirissä. Kerho ei ole koulun toimintaa, joten jos oppilas jää kerhoon, ei koulukyyti odota. Mikäli vanhemmat eivät voi noutaa lasta kerhon jälkeen, ei oppilas ole voinut osallistua kerhoon.

"Kerhokuljetusten puuttuminen on varsin harmillista ja siihen pitäisi löytyä ratkaisu. Koulukyydin parissa olevat lapset ovat usein niitä, jotka pitkien etäisyyksien takia eivät muutenkaan voi osallistua harrastuksiin – eli juuri niitä, joita Suomen mallissa haetaan, Huvila harmittelee".

Suomen mallissa Paraisilla apukoordinaattorina työskentelevän liikunnanohjaaja Patri Filatoffin kokemuksen mukaan kerhot ovat kuitenkin tavoittaneet hyvin myös niitä lapsia, joilla ei ole muita harrastuksia.  Tärkeää on ollut, että sisältöön on itse päässyt vaikuttamaan.

 

Marcus Lepola vetää seikkailukerhoa Skräbbölen ja Nauvon Kyrkbackenin kouluissa ruotsiksi ja Koivuhaan ja Nilsbyn kouluissa suomeksi. Ohjelma on joka koulussa sama, mikäli puitteet sallivat. Jokainen kerhokerta suunnitellaan alusta, sillä valmista mallia ei ole.

"Olemme harjoitelleet tulentekoa, tehneet arkeologisia havaintoja, harjoitelleet ensiaputaitoja ja tehneet bumerangin. Seuraavaksi toivottiin jousipyssyn tekoa. Teemme ohjatusti kaikkea sellaista, mitä pienenä teimme metsässä itseksemme, Lepola pohtii".

Oppilaiden toiveet toteutuivat

Huvilan mukaan Suomen malli -kerhojen luonne on erilainen kuin koulun omien kerhojen.

"Kerhoista näkee, että ne on toteutettu oppilaiden omien toiveiden pohjalta. Vetäjät tulevat talon ulkopuolelta, joten he tuovat aina mukanaan jotain uutta. Koulun ja Suomen mallin kerhot täydentävät toisiaan loistavasti, Huvila täsmentää".  

Koivuhaan koulussa suosikeiksi oppilaskyselyssä nousivat eläinkerho, seikkailukerho ja monitaidekerho. Eläinkerhoon tulijoita oli niin paljon, että ryhmiä perustettiin kaksi. Eläinkerhon konsepti on ohjaaja Mari Virta-Lupalan mukaan laaja.

Apua arkeen?

Huvila näkee, että Suomen malli on yksi koulumaailman parhaita hankkeita, sillä koulupäivän yhteyteen liitetyt kerhot tekevät harrastamisen lapsille helpoksi. Joitain käytännön asioita on vielä ratkaistavina, mutta vakiintuminen vie aina useamman vuoden.

Mutta ratkaistaanko mallilla arkirumba – perheiden kiireiset illat, kuljettaminen harrastuksiin ja yhteisen ajan puute?

"En usko, että malli yksin riittää. Kilpaurheilussa elää voimakkaasti iltaharrastamisen kulttuuri ja siellä ohjaajat ja valmentajat pääsevät paikalle vasta oman työpäivän jälkeen, Huvila harmittelee".

Suomen malli on kuitenkin yksi askel eteenpäin kohti tasapuolista ja mielekästä harrastamisen mahdollisuutta.

Parainen sai kaudelle 2021–2022 Suomen malli -avustusta yhteensä 145 000 euroa. Summa oli toiseksi suurin Varsinais-Suomessa.

Teksti Maija Arosuo   Kuvat Aras Jarjis

Ajankohtaista