Liikuntatutorit vetävät opiskelijoiden näköistä toimintaa

Liikuntatutor-koulutuksessa opiskelijat pohtivat itse, miten paikallaoloa voisi vähentää ja liikettä lisätä. Pienet jutut ovat heistä parhaita.

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa (TSYK) luokkatilaan on kerääntynyt kaksikymmentä opiskelijaa sekä yhdysopettajat.Alkamassa onLounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (LiikU) vetämä liikuntatutor-koulutus.

”Mieti, millaisia rooleja itselläsi on: oletko kilpailija, uurastaja, elämysliikkuja, liikunnan kolhima vai terveyden korostaja”, kannustaa kouluttaja Laura Tolonen.

Päivän aikana pohditaan sekä omaa suhdetta liikuntaan että koulun nykytilaa. Löytyykö pyörille riittävästi telineitä? Pääseekö koulussa suihkuun? Voiko tunnin aikana venytellä? Järjestetäänkö liikuntatapahtumia? Haluavatko ihmiset osallistua niihin? Sitten ideoidaan, miten tilannetta voitaisiin yhdessä parantaa.

Lotta Vainionpäälle ja Akseli Lindgrenille monet liikuntalajit ovat jo tuttuja.

”Minulle liikunta on aina ollut osa elämää, joten haluan levittää sitä myös muille. Kun liikun, on parempi mieli ja olen sosiaalisempi”, futista, tanssia, taekwondoa, yleisurheilua ja kiipeilyä harrastanut Vainionpää miettii.

Hiihdossa ja pyöräilyssä kilpaileva Lindgren tekee paljon töitä liikunnan eteen. Hän kokee olevansa kilpailija ja uurastaja, mutta myös elämyksille löytyy sijaa.

Vainionpää ja Lindgren ovat ryhtyneet tutoreiksi, jotta he voivat tartuttaa liikuntakipinän myös muihin. Varaa on, sillä liikuntasuositukseen, eli tunti liikuntaa päivässä, yltää Suomessa vain 14 % toisen asteen opiskelijoista.    

”Olisi tosi kiva järjestää lajikokeiluita, joissa jokainen voisi löytää oman liikuntamuotonsa. Tärkeintä olisi hyvä fiilis”, nuoret miettivät.

Tauottamista ja välkkätoimintaa

Aktiivisen liikunnan lisäksi tärkeää olisi myös katkaista istumista koulupäivän aikana. Paikallaanoloaikaa tulee Liikkuva opiskelu -tutkimuksen mukaan lukiolaisille 9,1 tuntia päivässä eli kolme neljännestä valveillaoloajasta. Niska- tai hartiakivuista kärsii lukiolaisista viikoittain joka kolmas, tytöistä jopa puolet.

Tutoroppilaiden mielestä Tsykissä liikutaan aika vähän, niin välitunneilla kuin tunneillakin. Välituntiliikuntaan ei ole olemassa välineitä, eikä tilaa. Lindgrenillä on vahva luotto siihen, että ihmiset lähtisivät mukaan, jos mahdollisuuksia olisi.

”Samoja ihmisiä me olemme kuin peruskoulussa, mutta vähän vanhempia. Sielläkin liikuttiin”, hän perustelee.

Tutkimustulos vahvistaa nuorten olettamuksia: 75 % lukioikäisistä kertoo, että he haluaisivat liikkua nykyistä enemmän.

Keinojakin tutornuorilla on jo mietittyinä. Liikuntasalin avaaminen pitkällä välkällä olisi heistä helpoin ratkaisu. Sinne voisi kehittää toimintaa ja pelejä.

”Sen ei tarvitse olla mitään ihmeellistä. Voisi pelata yhtä pomppua, korista yhteen koriin... Tosi yksinkertaiset jutut ovat toimivimpia”, nuoret tietävät.

Tutoroppilaat ovat päässeet vaikuttamaan koulun hankintoihinkin. Käytäville hankittiin istumajalkapallopeli ja steppilauta. Koulun remontissa luokkahuoneisiin tuotiin erilaisia istumisen vaihtoehtoja.

”Seisomapulpetit eivät ole olleet kovin suosittuja, sillä kukaan ei halua olla ainoa, joka seisoo luokassa. Olemmekin ajatelleet siirtää ne kaikki samaan luokkaan, että niiden käyttö lisääntyisi.”

Tutoroppilailla on kokemusta taukojumppien vetämisestä. Tämänpäiväisen koulutuksen myötä vetäjien määrä kymmenkertaistuu. Koulutuksessa mietitään, millaisia taukojumppia liikuntatutoreiden kannattaisi jatkossa järjestää.

”Ei liian vaativia liikkeitä, koska jollain voi olla hame, kuuluu eturivistä. Eikä sellaista, missä tulee hiki, koska ei kukaan halua haista”, lisää kaveri vierestä.

Nuorten ääni on ainakin tässä asiassa saatu kuuluviin.

 

Liikuntatutor-koulutus on osa Liikkuva opiskelu -ohjelmaa

  • Hallitus laajensi Liikkuva opiskelu -kokeilut ohjelmaksi vuonna 2019 ja myönsi lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille toimintaan 2,8 miljoonaa euroa. Oppilaitoksilta edellytetään 50 prosentin omarahoitusosuutta.
  • Ohjelman tavoitteena on lisätä fyysistä aktiivisuutta ja opiskelukykyä toisella asteella ja korkeakouluissa. Liikkumista lisäämällä voidaan edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä, sekä oppimisen edellytyksiä, kuten tarkkaavaisuutta ja muistia.
  • Keinot vaihtelevat oppilaitoksen tarpeiden mukaan. Niitä ovat aktiivisuuteen kannustava opiskeluympäristö, toiminnalliset opiskelumenetelmät, aktiivisuustauot opetuksessa, liikuntatilojen käytön salliminen opetuksen ulkopuolella ja opiskelumatkojen kulkeminen lihasvoimin.
  • Ohjelmaan on tammikuuhun 2020 mennessä rekisteröitynyt 183 lukiota (49 % kaikista lukioista), 55 ammatillista oppilaitosta (42 %), 13 korkeakoulua (33 %) ja 11 muuta oppilaitosta. Eli mukana on 251 oppilaitosta, joissa opiskelee yhteensä yli 280 000 opiskelijaa.
  • Toisen asteen oppilaitosten on mahdollisuus saada avustusta toimintaan myös lukuvuodelle 2020 - 2021. Hakuaika alkaa 31.1.2020.  

 

Ajankohtaista