Oppiminen muuttuu. Oletko mukana?

Tulevaisuuden tutkija Ilkka Halavan mukaan opetusjärjestelmä on uusittava seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana. Miksi ja miten se tehdään? 

Maailma kärsii kestävyyskriisistä. Halavan mukaan meillä on 20 – 30 vuotta aikaa siirtää kaikki järjestelmät älykkäämpään versioon. Uudet järjestelmät tarvitaan niin liikenteeseen, tuotantoon, terveydenhuoltoon, kauppaan kuin lähidemokratiaankin.  Valtava tehtävä ei hänen mukaansa ole ylivoimainen, vaan olemme menossa oikeaan suuntaan. Teknologiset innovaatiotkin on jo tehty, nyt tarvitaan vain systemaattista työtä.  

”Nuoret eivät elä meitä huonompaa elämää ja hyvinvointia voidaan vielä kasvattaa. Täytyy vain lopettaa kaikenlainen tuhlaaminen, joka ei kasvata hyvinvointia”, korostaa Halava Lounais-Suomen Liikkuva koulu ja opiskelu -seminaarissa.

Suuren muutoksen äärellä Halava pohtii, miksi nuorten sitoutuminen ja opiskelumotivaatio ovat vähentymässä.

”Se ei ole kriittisyyttä opettajia tai koulua kohtaan. Nuoret kyseenalaistavat, aivan oikeutetusti, valmistaako opetusjärjestelmä heitä tulevaisuuden työelämään vai nykyisten setämiesten väistyvään maailmaan”, Halava heittää.

Hänen mielestään kouluilla pitäisikin olla enemmän valmiuksia seuraavien järjestelmien viitekehyksiin. Nuorta tulee valmentaa maailmaan, jossa jokaisen työkaverina tulee olemaan robotti, algoritmi tai tekoäly, työskenteli millä alalla tahansa. Ne eivät kuitenkaan tule vähentämään työpaikkoja, vaan luovat niitä päinvastoin lisää.


”Robotti- ja konepelkoa emme saa siirtää seuraavalle sukupolvelle. Päinvastoin, tuleva sukupolvi on kultainen sukupolvi, joka tulee kääntämään kehityksen kohti parempaa.”  

Hänen visiossaan seuraavien 20 vuoden aikana kaikkien aikuisten tuleekin olla enemmän valmentajia nuorille kuin ennen.

Virtuaalilasien avulla oppilas voi nähdä historialliset hahmot elävinä

Muutoksia oppimisessa

Halava listaa viisi asiaa, miten oppiminen tulee lähivuosina muuttumaan tai mitkä tulevat  muuttamaan oppimista.

Ensinnäkin muutosta tuovat uudet opetusvälineet, jotka mahdollistavat yhden asian oppimisen monella eri tavalla. Digivälineestä voidaan valita esimerkiksi moduuli a, b, c tai d, jolla trigonometrian laskutehtävä voidaan ratkaista, Oppilas voi kokeilla, mikä tapa hänelle avautuu. Oppijakeskeisyys ei ole enää pelkkä kaukainen tavoite, vaan realismia.

”Kaikista tulee pitkällä aikavälillä kympin oppilaita. Jokainen on täysin oppimiskykyinen, kun välineet ja oppimismetodit kohtaavat. Se on myös ihmiskuvakysymys, kun uskomme jokaiseen oppijana”, Halava tiivistää.

Toiseksi oppilaat eivät enää pelkästään lue kirjoista, jos voivat myös elää oppimaansa. Halava kuvaa, miten kohta on mahdollista ar/vr -välineillä käväistä Rooman valtakunnassa ja kysyä Julius Caesarilta, miksi hän johtaa valtakuntaansa niin kuin tekee. Oppimisesta tulee kiehtovaa ja koukuttavaa.  

”Oppivelvollisuus on siksi kovin turha yhdyssana. Se on melkein kuin linnanmäkipakko. Nyt lapset suu kiinni ja laitteeseen”, Halava naurahtaa.

Kolmanneksi digitalisaatio tulee merkitsemään nimenomaan muuta kuin lisää härpäkkeitä ja applikaatioita. Se tarkoittaa parempaa analytiikkaa. Kun koetuloksia päästään analysoimaan vastaajaryhmittäin, voidaan tehdä johtopäätöksiä siitä, miten joku asia on opetettu. Ja löytää parempia tapoja opettaa.

Neljänneksi tulee miettiä mittaamista. Onko nykyinen pistokoemalli enää relevantti? Voidaanko oppimista mitata suoraan aivoista? Nykyiseen koemalliin on päädytty lähinnä, koska asioita on ollut helppo kysyä, kokeita helppo korjata ja tuloksia yksinkertaista pisteyttää. Mutta mittaavatko kokeet sitä, mitä koulussa halutaan jatkossa lasten oppivan?

Lopuksi Halava mietti oppimisympäristöjä. Tiedämme, että 30 % oppimisesta tapahtuu formaaleissa ympäristöissä ja 70 % muissa ympäristöissä. Epäselvää sen sijaan on, mitä asioista missäkin ympäristöissä opitaan ja mitä niissä pitäisi oppia.

”Esimerkiksi kahdeksansilta ja yhdeksänsiltä luokilta löytyy oppilaita, jotka ovat opiskelleet netin kautta koko yläasteen ja lukion matematiikan ja kielet etukäteen. Mitä koululla on tarjota heille? On tärkeää ymmärtää tilanne. Globaalin verkko-oppimisympäristön kanssa ei tarvitse kilpailla, vaan sieltä voi poimia parhaita juttuja. Kannustetaan oppilasta opiskelemaan lisää ja näytetään suuntia”, Halava toivoo.

Ilkka Halava (KTM, CBC) on tulevaisuustutkija ja yritysvalmentaja. Hän on tehnyt yhteistyötä noin 390 eri organisaation kanssa, joiden joukossa lukuisia kouluja. Hän on ollut mukana kehittämässä uutta opetussuunnitelmaa.