Rauman liikuntaneuvoja pitää huolta vähän liikkuvista

Rauman liikuntaneuvoja Iida Elonen on panostanut erityisesti vähän liikkuviin lapsiin ja nuoriin

Liikunnan järjestäminen niille, jotka eivät halua liikkua, on aina ollut haasteellista. Raumalla liikuntaneuvoja Iida Elonen on vuoden 2018 keväästä kokeillut erilaisia toimintamalleja liikunnan palveluketjun ulottamiseksi vähän liikkuviin lapsiin ja nuoriin.  

Ensimmäinen tehtävä liikuntaneuvojalla on ollut löytää ne lapset, jotka eivät liiku terveytensä kannalta riittävästi. Harva hakee liikkumattomuuteen apua itse, joten vähän liikkuvat on pyritty löytämään kouluterveydenhoitajan ja opettajan avulla.  ”Paljon on tehty, mutta vielä enemmän voitaisiin hyödyntää esimerkiksi Move-mittauksia, jolloin mahdolliset putoajat saataisiin kiinni hieman aikaisemmin”, Iida Elonen toivoo.  

Terveystoimi käy yhdessä nuoren tai perheen kanssa läpi heidän arkeaan. Yleensä liikkumattomuuden rinnalla on muitakin arjen haasteita. Sanallinen liikkumaan kannustaminen ei riitä, vaan siihen on tarjottava myös keinoja. Tällöin tarjotaan yhteyttä liikuntaneuvojaan.     

Alakouluikäiset ohjataan heille suunnattuun liikuntaryhmään, joka kokoontuu kerran viikossa. Matalan kynnyksen ryhmän tarkoituksena on luoda positiivisia kokemuksia liikunnasta ja kokeilla monipuolisesti erilaisia lajeja. 

Yläkouluikäisiä on Elosen mukaan vaikea saada liikkumaan yhdessä. Heille on toiminut paremmin henkilökohtainen ohjaus, eli niin sanottu PT-toiminta.  

”Olen käynyt nuorten kanssa kahdestaan keilaamassa, kävelyllä, pelaamassa sulkapalloa ja kuntosalilla. Teemme juuri sitä, mistä nuori itse on kiinnostunut. Mitään, mistä itse ei pidä, ei tarvitse tehdä. Uinti on yleisin inhokki. Pyrin siihen, että liikunnasta jää positiivinen kuva ja että sitä voisi joskus jopa harrastaa omaehtoisesti”, Elonen kuvailee.  

Tuttuus lisää sitoutumista 

Alussa nuorten kanssa oli haasteina toimintaan sitoutuminen ja usein vanhempien asenne. Monessa perheessä on suuria asioita ratkaistavana, jotka heistä menevät liikunnan edelle. Niistä on kuitenkin voitu päästä yli keskustelemalla ja sitoutuminen on lisääntynyt sitä mukaa, kun ollaan tultu tutuiksi. Myös tekniikka on auttanut.  

”Aluksi sovin tapaamisia Whatsappissa ja olin itsekin ihan solmussa, missä piti olla milloinkin kenen kanssa. Löysin sitten hyvän ajanvarauskalenterin, jonne voin laittaa kaikki vapaat aikani ja nuori saa valita sieltä sopivan ajan ja lajin. Kalenteri on myös sitouttanut nuoria”, Elonen iloitsee.  

Ensimmäiset nuoret ovat käyneet PT-toiminnassa nyt vuoden ja ovat juuri itsenäisen liikunnan kynnyksellä. Muutama on ryhtynyt käyttämään kuntosalia ilman neuvojaa. Elosta huolestuttaa, minne nuoret voivat siirtyä PT-toiminnan jälkeen.  

”Seuratoiminnasta on mahdoton löytää sopivia matalan kynnyksen ryhmiä nuorille. Se on aivan liian kovaa”, liikuntaneuvoja suree. Siksi hän suunnitteleekin, että nuoret voivat jatkaa neuvojan kanssa pidempään kuin alun perin oli tarkoitus.  

Vuoden aikana asenteissa on osalla nuorista tapahtunut selkeää muutosta, muutakin kuin liikuntaa kohtaan. Sosiaalisuus on lisääntynyt ja liikuntaneuvojan kanssa uskalletaan jutella. Painonpudotus on monella nuorella haaveena, mutta Elonen ei koskaan ota sitä puheeksi, ellei nuori itse tee aloitetta. 

”Tärkeää on luottamuksen rakentaminen ja omien kykyjen löytäminen. Monella ei ole terveellisille elämäntavoille roolimallia, joten he voivat löytää sen vaikka liikuntaneuvojasta. Toivon, että nuorilla on kanssani turvallinen olo, mikä kantaa hedelmää myös yhteisten tapaamistemme ulkopuolelle”, Elonen summaa.  

Teksti ja kuva Maija Arosuo 

Ajankohtaista