Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn mukaan useampi kuin joka kymmenes alakouluikäinen on vailla mitään harrastusta. Kun tarkastellaan vähintään kerran viikossa toteutuvaa ohjattua liikunnan harrastamista, on yläkouluikäisistä mukana toiminnassa enää vain puolet ikäluokasta. Suomen nuorisotutkimussäätiön dosentin, Mikko Salasuon mukaan harrastaminen loppuu keskimäärin 10,6 ikävuoden kohdalla.

Vuonna 2020 julkaistussa lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksessa Salasuo kuvaa harrastuksen lisäävän paitsi lasten ja nuorten hyvinvointia, myös ehkäisevän tehokkaasti syrjäytymistä. Yhden syrjäytyneen nuoren on laskettu maksavan yhteiskunnalle jopa miljoona euroa. Tältä osin ei ole ihme, että hallitusohjelman keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu mieluisan harrastuksen takaaminen jokaiselle lapselle ja nuorelle.

Lasten polut harrastuksien pariin ovat kaikki omanlaisiaan tarinoita. Yhteistä kuitenkin on, että jokainen heistä on joskus mennyt kokeilemaan harrastusta ensimmäistä kertaa.

- Omien vanhempien rooli on tärkeä. Olen kiitollinen, että äiti ja isä ovat vieneet minua lapsena eri harrastuksien pariin, josta olen lopulta löytänyt oman juttuni, toteaa jousiampuja Anna-Sofia Aaltonen.

Aaltonen harrasti pienenä lapsena monipuolisesti eri lajeja.

- Perheemme oli aktiivinen, muttei mitenkään urheiluun orientoitunut. Sain kokeilla balettia, taitoluistelua, partiota ja uintia sekä monia muita lajeja. Joissain harrastuksissa olin vain muutamat harjoitukset ja joissain viihdyin useita vuosia.

Jousiampujaksi Aaltonen löysi sattumalta.

- Olin 12 -vuotiaana Sauvossa Kesis -leirillä aivan toisten lajien innoittamana, mutta pääsin kokeilemaan leirillä ensimmäisen kerran jousiammuntaa, joka oli tosi kivaa.

Lajikokeilu vei Aaltosen mennessään

Balettiharrastus oli juuri päättynyt ja Anna-Sofia Aaltosen äiti piti tärkeänä, että joku harrastus olisi hyvä olla. Kysymyksen ajoitus oli kuin tähtiin kirjoitettu, sillä Anna-Sofialla oli tuore muistijälki jousiammunnasta. Seuraavana syksynä Aaltonen ilmoittautui mukaan jousiammuntaseura Turun Arcucksen alkeiskurssille yhdessä mukaan houkutelemansa kaverinsa kanssa.

- Junnutreeneissä homma alkoi maistua entistä paremmalta. Treeni- ja kisamatkojen kimppakyydit olivat hirmu hauskoja ja sain paljon uusia kavereita. Tämän lisäksi minua motivoi kehittyminen lajissa ja voitin vuonna 2012 ensimmäisen nuorten Suomen mestaruuden.

Tämä oli kuitenkin vasta alkua, sillä saman vuoden syksyllä Anna-Sofia Aaltonen ampui itsensä 14 vuotiaana junioreiden Pohjoismaiden mestariksi.

- Olen aina ollut luonteeltani rauhallinen, mutta jousiammunta on opettanut minua keskittymään. Ajatusten kohdistaminen parhaansa tekemiseen on tuloksen miettimistä tärkeämpää, ynnää matematiikka ja rakennustekniikkaa opiskellut Aaltonen.

Toisena tärkeänä asiana Aaltonen näkee, että harrastus opettaa sitoutumista.

- Jousiammunta ja kaikki kaverit siellä olivat minulle tärkeitä. Sen myötä kehittyi myös päämäärä, jossa halusin kehittyä. Tiesin, että kehittyminen vaatii panostusta. Jousiammunta ei ole vain ampumista vaan täytyy harjoittaa lihaskuntoa ja erilaisia oheisharjoitteita. Olin hyvin sitoutunut treenaamaan. Jokaisella lapsella tulisi ehdottomasti olla vähintään yksi mieluinen harrastus, johon sitoutua.

Viimeisin SM -mitali Aaltosen kaapissa on vuodelta 2017. Aikuisten kisoihin pääsyä ja sen mukana tuomia fiiliksiä Aaltonen ei omien sanojensa mukaan tule koskaan unohtamaan. Aaltosella oli paineita ja hän joutui poistumaan parikilpailun viivalta ampumatta. Tämän johdosta kahteen viimeiseen nuoleen oli aikaa vain 18 sekuntia. Saavutukset ovat välillä syntyneet vaikeuksien kautta

- Tuolloin en voinut hätäillä vaan keskittyä tekemiseen. Molemmat nuolet osuivat keskelle ja nousimme parikilpailun päätteeksi palkinnoille. Nämä onnistumiset antavat voimaa kaikkeen tekemiseeni.

Vaikka kilpaileminen ja tavoitteellinen harjoittelu onkin tällä hetkellä Aaltosen kohdalla tauolla, ei 23 vuotias nainen ole jäänyt toimettomaksi. Aaltonen on kouluttautunut jousiammunnan päätuomariksi, jonka lisäksi isä ja äiti ovat tiiviisti mukana seuratyössä.

Aaltosen vanhemmat ovat tehneet sen, mitä vanhemmilta odotetaan.

- Äiti ja isä on kuljettanut, kannustanut ja kustantanut. En vaihtaisi yhtäkään päivää pois jousiammunnan parista. En tiedä millainen nuoruus minulla olisi ollut, jos en olisi sattumalta päätynyt kokeilemaan lajia. Ehkä olisin harrastanut jotain muuta, Aaltonen pohtii

Tuu Mukaan! -kampanja auttaa löytämään harrastuksen

Syyskuussa Varsinais-Suomessa toimivan Tuu Mukaan! -kampanjan tavoitteena on kannustaa kaikkia lapsia ja nuoria kokeilemaan seurassa harrastamista. Mukana on yli 50 liikunta- ja urheiluseuraa, jotka tarjoavat vähintään kaksi ilmaista kokeilukertaa.

Tuu Mukaan! on Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n, Turun Seudun Osuuskaupan ja seurojen yhteinen kampanja.

- Kuukauden aikana ehtii hyvin kokeilla muutamaakin eri lajia. Toivottavasti mahdollisimman moni löytäisi itselleen mieluisan harrastuksen, jonka parissa voisi jatkaa.

Katso kampanjassa mukana olevat seurat: www.tok.fi/TuuMukaan