Eurajoella koulupäivän rakenne mahdollistaa liikunnan

Päivittäinen liikunta on tärkeää oppilaiden jaksamiselle. Eurajoen keskuskoulussa liikunnalle on luotu aikaa koulupäivän rakennetta muuttamalla. Rehtori Minna Riikilä-Lahtinen kertoo, että lukuvuotena 2016-2017 pitkä välitunti pidettiin torstaisin. Tänä lukuvuonna 30 minuutin välitunti taas on järjestetty jokaiselle päivälle. Koulupäivän rakennetta on muutettu siten, että aamun kaksi ensimmäistä tuntia pidetään yhdessä ja niiden välillä on vain viiden minuutin siirtymävälitunti. Sen jälkeen on pitkän liikuntavälitunnin vuoro. Kolmas ja neljäs taas tunti pidetään yhteen, mutta ruokailu katkaisee opiskelun. Lounas on järjestetty portaittain niin että luokat menevät viiden minuutin välein syömään. Näin kenenkään ei tarvitse jonottaa ruokailuun.

Pitkä liikuntavälitunti voidaan käyttää Keskuskoulussa monin tavoin. Koulun etupihalla on ministadion, jota kaikki vuosiluokat saavat käyttää kukin omina päivinään. Lisäksi koulussa on käytössä erilaisia välituntiliikuntavälineitä, joita oppilaat saavat käyttää vapaasti. Remontin valmistuttua oppilaiden käytössä on päivittäin myös koulun liikuntasali.

Riikilä-Lahtinen kertoo, että oppilaat ovat pitäneet nykyisestä mallista, sillä aamuisin pidettävän kaksoistunnilla he jaksavat keskittyä. Nykyiseen tuntijärjestykseen nivoutuu ruokailun järjestäminen hyvin vahvasti. Ongelmana on, että jotkut oppilaat kaipaavat ruokailun jälkeen ulkoilua, mikä onnistuu vain jos opettaja menee oppilaiden kanssa hetkeksi ulos ennen tunnin jatkoa. Kun tehdään valintoja, niin jostain pitää aina hieman tinkiä, toteaa Riikilä-Lahtinen. Hän rohkaisee muitakin kouluja kokeilemaan erilaisia malleja koulupäivän rakenteeseen. Hän painottaa koulupäivän suunnittelussa oppilaslähtöisyyttä ja ainakin heidän koulussaan pitkästä välitunnista on tykätty. Koulukuljetukset tietysti luovat oman haasteensa, mutta Eurajoella tämä on onnistuttu järjestämään.

 

KOULUPÄIVÄN RAKENNE

 

Perusopetusasetuksessa (20.11.1998/852) säädetään opetukseen käytettävästä päivit-täisestä, viikoittaisesta ja vuosittaisesta määrästä. Koulupäivän rakenteen kannalta asetuksen keskeisiä kohtia ovat

  • 3 § 4 mom. ”Opetukseen tulee käyttää tuntia kohti vähintään 45 minuuttia. Opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi.”

· 4 § 1 mom. ”Esiopetuksessa ja perusopetuksen kahdella ensimmäisellä vuosi-luokalla oppilaan työpäivään saa kuulua enintään 5 oppituntia ja muina vuosina sekä lisäopetuksessa enintään 7 oppituntia.”

 

Laskennallisesti jokaisesta oppitunnista on käytettävä opetukseen siis vähintään 45 minuuttia. Tämä ei merkitse sitä, että opetus olisi aina järjestettävä 45 minuutin jaksoissa, joten myös toisenlainen rytmittely on mahdollista. Huomioitavaa on, että välitunteihin tai ruokailuun käytettävän ajan pituutta ei säädellä.

 

Oppilaan tuntimääriin lasketaan mukaan vain varsinaiset oppitunnit. Tuntimääriin ei siten lasketa esimerkiksi ruokailutaukoja, välitunteja, oppituntien väliin jääviä hyppytunteja eikä esim. kerhotoimintaa. Oppilaan työaikaa koskevissa säädöksissä ei säädellä myöskään sitä, mihin kellonaikaan oppitunnit sijoitetaan, vaan asiasta päättää opetuksen järjestäjä.

 

Opettajien työ ja palkkaus perustuu opetustunteihin (OVTES). Yhden opetustunnin kesto on 60 minuuttia, josta opetukseen tulee käyttää siis vähintään 45 minuuttia. Tällöin esim. sellaisena työpäivänä, johon opettajalle on merkitty 6 opetustuntia, hänen opetus- ja val-vontavelvollisuutensa on 6 tuntia eli 360 minuuttia.

 

Oppituntien rytmittely 45 minuutin opetukseen ja sitä seuraavaan 15 minuutin taukoon (välitunti tai toiminnallinen tuokio) ei tarjoa monipuoliselle ja riittävälle liikkumiselle tar-peeksi aikaa yksittäisen koulupäivän aikana. Perusopetusasetus ja opettajien työaika-lainsäädäntö huomioiden koulupäivään voidaan rakentaa varsin yksinkertaisesti joko kaksi 30 minuutin tai yksi 45 minuutin tuokio liikkumiselle (ks. liite / kaavio). Pidemmät toimin-nalliset tauot koulupäivän keskelle saadaan aikaan rytmittämällä oppitunteja 90 minuutin jaksoihin (huom. ruokailut). Opetukselta tämä vaatii toiminnallisuutta, jonka voisi olettaa kuuluvan opettajien opetusmenetelmiin jo nykyisellään. Rytmityksen etuna on se, että kahden 15 minuutin toiminnallisen tuokion sijaan saadaan yksi yhtämittainen 30 minuutin tuokio.

 

Näiden pidempien toiminnallisten tuokioiden aikana oppilaalla on mahdollisuuksia sellai-seen liikkumiseen, jolla on vaikutuksia mm. oppilaiden terveyteen. Pidempien taukojen aikana koulun on myös mahdollista tehdä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa aktivoi-taessa toiminnallisia tuokioita. 3. sektorin toimijoiden kanssa voidaan tehdä yhteistyötä mm. tuottamalla ohjattua välituntitoimintaa (ulkopuolinen taho, vertaisohjaajat) tai kerho-toimintaa koulupäivän keskelle.

 

Opettajan kohdalla oppituntien rytmittely ei lisää päivittäistä opetus- eikä valvonta-aikaa. Edellä mainitun kuuden tunnin työpäivän aikana opetus- ja valvontavastuu jää kuuden tunnin (360 minuutin) sisälle. Pidemmät tauot mahdollistavat henkilökunnalle myös työjärjestyksistä riippumattoman yhteisen suunnitteluajan löytämisen työpäivän keskellä sekä myös yhteydenpidon koteihin päin.

 

Pelkillä rakenteilla lasta ei kuitenkaan liikuteta, on koulupäivän keskelle luotu tauko sitten kuinka pitkä tahansa. Koko koulun toimintakulttuuria tulee kehittää ja liikkumisen suotuisat vaikutukset koulutyölle ja muutoinkin yksilölle itselleen nostaa esiin. Liikkumista ei pidä nähdä muuta koulun opetus- ja kehittämistoimintaa poissulkevana tai rajaavana element-tinä.

 

Rakenteiden tarkastelussa ei tule pitäytyä esteisiin. Kuljetusoppilaiden määrä, koulun koko, ruokailujen järjestämistavat ym. tuovat kyllä variaatioita koulupäivän rakenne-malleihin, mutta perusidea pidemmistä toiminnallisista tuokioista pystytään silti säilyttä-mään ja toteuttamaan. Esimerkkinä tästä voisi toimia muokatun koulupäivän rakennemallin toteuttaminen vain tietty(-i)nä viikon päivä(-i)nä.

 

Koulupäivän rakenteen muutos on yksi keskeisimmistä tekijöistä, kun tavoitteena on tunti liikkumista jokaisen koulupäivän aikana.

 

  

malli 1

  

malli 2

  

malli 3

      

8:00

 

ot 1

 

 

ot 1

 

 

ot 1

 

   

8:15

 

 

  

 

  

 

    

8:30

 

 

  

 

  

 

      

8:45

 

0t 2

 

 

ot 2

 

 

ot 2

 

     

9:00

 

 

  

 

  

 

    

9:15

 

 

  

 

  

 

    

9:30

 

vt

  

vt

  

vt

    

9:45

 

45 min

 

 

ot 3

 

 

30 min

 

     

10:00

 

 

  

 

  

ot 3

     

10:15

 

ot 3

  

 

  

 

 

   

10:30

 

 

 

 

ot 4

 

 

 

 

   

10:45

 

 

ruoka

 

 

ruoka

 

ot 4

ruoka

     

11:00

 

ot 4

 

 

 

 

 

 

 

     

11:15

 

 

 

 

 

 

 

 

 

     

11:30

 

 

 

 

vt

 

 

 

 

     

11:45

 

 

 

 

45 min

 

 

vt

 

     

12:00

 

vt

  

 

  

30 min

      

12:15

 

ot 5

  

ot 5

  

ot 5

      

12:30

 

 

  

 

  

 

      

12:45

 

 

 

 

 

 

 

 

 

     

13:00

 

vt

  

vt

  

vt

      

13:15

 

ot 6

  

ot 6

  

ot 6

      

13:30

 

 

  

 

  

 

      

13:45

 

 

 

 

 

 

 

 

 

     

14:00

 

vt

  

vt

  

vt

      

14:15

 

ot 7

  

ot 7

  

ot 7

      

14:30

 

 

  

 

  

 

      

14:45

 

 

 

 

 

 

 

 

 

     

15:00