Koulupäivän aikaisella liikunnalla monia myönteisiä vaikutuksia oppimiselle

Tieteellisessä tutkimuksessa liikunnalla on havaittu useita vaikutuksia oppimiseen. Opetushallitus ja LIKES-tutkimuskeskus ovat julkaisseet tutkimuskatsauksen vuosien 1990–2016 aikana tiedelehdissä julkaistuista tutkimuksista, jotka käsittelevät koulupäivän aikaista liikuntaa ja oppimista.

Liikunnan ja fyysisen toimintakyvyn tiedetään olevan myönteisesti yhteydessä koulumenestykseen. Viime vuosina tutkimus on tuottanut uutta tietoa erityisesti koulupäivän aikaisen liikunnan vaikutuksista oppimiseen. Koulupäivän aikaisen liikkumisen merkitys oppimisen tukemisessa ja oppimisprosessin toiminnallisuus onkin huomioitu uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Lisäksi Liikkuva koulu -ohjelma, jonka tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä, on lisännyt liikkumista koulupäivään ja kasvattanut opetushenkilöstön kiinnostusta liikunnan hyödyntämiseen oppimisen tukena. Tuore julkaisu tarjoaa tutkittua tietoa siitä, miten erilainen koulupäivään lisätty liikunta vaikuttaa oppimiseen ja koulumenestykseen.

Koulupäivän aikaisen liikunnan merkitys on erityisen suuri vähän liikkuville lapsille, joilla 40 % päivän reippaasta liikunnasta kertyy koulupäivän aikana.

Liikunnalliset tauot, opetukseen integroitu liikunta ja kerhot edistävät koulumenestystä

Uutta tietoa on julkaistu erityisesti koulupäivän aikaisen liikunnan vaikutuksista koulumenestykseen ja tiedolliseen toimintaan, mutta myös oppimisen mahdollistaviin tekijöihin, kuten tehtäviin keskittymiseen, käyttäytymiseen ja sosiaaliseen toimintaan kouluympäristössä.

Useimmissa tutkimuksissa koulupäivän aikainen liikunta vaikutti myönteisesti lasten oppimiseen. Tutkimuksissa erityisesti oppitunnin aikainen tauko ja opetukseen integroitu liikunta olivat yhteydessä hyviin oppimistuloksiin. Myönteisiä vaikutuksia havaittiin erityisesti matematiikan oppimistuloksiin.

 

Koulupäivän aikainen liikunta vaikuttaa oppimistuloksiin myös välillisesti

Tutkimusten perusteella liikunta ei välttämättä suoraan vaikuta oppimiseen, vaan vaikutukset välittyvät useiden muiden tekijöiden kautta.

Liikunnan anatomiset ja fysiologiset vaikutukset ulottuvat aivoihin. Koulupäivän aikaisen liikunnan vaikutuksia on havaittu oppilaiden tiedollisessa toiminnassa, erityisesti toiminnanohjauksessa, kuten käyttäytymisen ja reaktioiden säätelyssä (inhibitio), työmuistissa sekä kognitiivisessa joustavuudessa. Liikunta näyttäisi vaikuttavan myönteisesti myös tarkkaavaisuuteen. Koulupäivän aikaisen liikunnan ja tiedollisen toiminnan yhteys voi osaltaan selittää myös koulumenestyksen parantumista.

Lisäksi koulupäivän aikainen liikunta näyttäisi edistävän luokkahuonekäyttäytymistä, tehtäviin keskittymistä ja oppitunteihin osallistumista – ja sitä kautta itse oppimista.

Mitä koulupäivän aikainen liikunta sisältää?

Koulupäivän aikaiseen liikuntaan sisältyvät:

  1. Liikuntatunnit
  2. Välituntiliikunta
  3. Liikuntakerhot
  4. Muu ohjattu liikunta, kuten teemapäivät ja projektit
  5. Istumisen tauottaminen ja taukoliikunta oppitunnilla
  6. Opetukseen integroitu liikunta, kuten toiminnalliset menetelmät ja lähiympäristön hyödyntäminen
  7. Koulumatkat

Tutkijat suosittelevat monipuolisen, ikä- ja kehitystasolle sopivan liikunnan sisällyttämistä koulupäiviin osaksi pedagogisia ratkaisuja. Koulupäivän aikainen liikunta vaikuttaa monin tavoin lasten oppimiseen ja oppimistuloksiin.

Lisätietoa

Tutkija Marko Kantomaa, m.kantomaa@imperial.ac.uk, p. 040 820 1981.

Tutkimusjohtaja Tuija Tammelin, LIKES-tutkimuskeskus, tuija.tammelin@likes.fi, p. 020 762 9503.

Opetusneuvos Matti Pietilä, Opetushallitus, matti.pietila@oph.fi, p. 029 533 1172

Koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen. Tilannekatsaus tammikuu 2018. Raportit ja selvitykset 2018: 1. Opetushallitus. http://oph.fi/julkaisut/2018/koulupaivan_aikainen_liikunta_ja_oppiminen

Tutkimusten mukaan peruskoululaisille kertyy koulupäivän aikana noin 20 minuuttia reipasta liikuntaa. Tämä on keskimäärin kolmannes lasten päivittäisestä liikunnan minimitarpeesta. Koulupäivän aikaisen liikunnan merkitys on erityisen suuri vähän liikkuville lapsille, joilla päivän reippaasta liikunnasta peräti 40 % kertyy sen aikana.

Koulupäivän aikainen liikunta tarkoittaa varsinaisten liikuntatuntien lisäksi myös välituntiliikuntaa sekä liikuntakerhoja. Lisäksi siihen lasketaan muu ohjattu liikunta esimerkiksi erilaisissa teemapäivissä, istumisen tauottaminen ja taukoliikunta oppituntien aikana sekä opetukseen mm. toiminnallisten menetelmien ja lähiympäristön hyödyntämisen kautta integroitu liikunta. Myös koulumatkat ovat tärkeä osa suomalaiskoululaisten fyysistä aktiivisuutta.

Laajempi tilannekatsaus on julkaistu Opetushallituksen Raportit ja selvitykset -sarjassa.