Lapsuuden liikunnalla yhteys koulutus- ja työurilla menestymiseen

KTM Jaana Karin taloustieteen väitöskirjan ”Lifelong physical activity and long-term labor market outcomes” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Ismo Linnosmaa (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Jaakko Pehkonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Väitös

Pe 26.1.2018 klo 12 Jyväskylän yliopisto, Vanha juhlasali (S212, Seminarium, Seminaarinmäki)

Liikunta lapsena on yhteydessä vuosien päähän koulutus- ja työurien kehitykseen. Jaana Karin väitöstutkimuksen tulosten mukaan liikunnallisesti aktiivisilla lapsilla oli peruskoulun päättyessä parempi koulumenestys ja aikuisena korkeampi koulutustaso ja korkeammat ansiotulot. Lisäksi he kiinnittyivät paremmin työmarkkinoille kuin lapsena vähän liikkuneet.

- Liikunnallisesti aktiivisten lasten peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli keskimäärin puoli arvosanaa korkeampi verrattuna vähän liikkuneisiin. Koulutuspolun pituudessa ero paljon liikkuvien ja vähän liikkuvien välillä oli noin vuosi. Työurien osalta liikunnallisesti aktiivisilla lapsilla oli aikuisena korkeammat ansiotulot ja parempi työmarkkinoille kiinnittyminen, eli heillä oli keskimäärin vähemmän työttömyyskuukausia ja enemmän työllisyyskuukausia vuodessa kuin lapsena vähän liikkuneilla, Kari selventää.

- Tutkimustuloksissa on huomioitu monia tekijöitä, kuten syntymäkuukausi, lapsen terveys, vanhempien koulutustaso ja perheen tulot. Nämä tekijät eivät poista lapsuuden liikunta-aktiivisuuden yhteyttä myöhempiin koulutus- ja työuriin.

Liikunnalla voi olla kauaskantoisia seurauksia

Kari tarkasteli liikunta-aktiivisuuden, koulutuksen ja työurien välisiä yhteyksiä elämänkulun eri vaiheissa.

- Elämänkulkunäkökulma antaa mahdollisuuden tarkastella liikunnan merkitystä pitkällä aikavälillä, sillä liikunnan vaikutukset voivat näkyä ja kumuloitua vuosien päähän, Kari kertoo.

Liikunnan yhteydet koulutus- ja työuriin ovat taloustieteen näkökulmasta kiinnostavia, koska Suomessa kuten muissakin länsimaissa väestörakenne kasvattaa painetta sille, että mahdollisimman moni työikäinen olisi työelämässä mahdollisimman pitkään.

- Arviolta vain noin kolmannes suomalaisista lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaisesti vähintään tunnin päivässä. Liikunnan merkitykset terveyteen ovat laajasti tunnettuja. Tutkimus nostaa esiin, että lapsuusiän liikunnalla voi olla kauaskantoisia seurauksia myös koulutus- ja työurien näkökulmasta.

- Osaava, tuottava ja hyvinvoiva työväestö on yksi talouskasvun perusta. Taloustieteellisestä näkökulmasta kyse voikin olla siitä, että liikuntaan panostaminen toimii investointina, jonka tulokset näkyvät niin koulumenestyksessä, koulutustasossa kuin työurilla.

Yli 30 vuoden seurantatutkimus

Tutkimuksessa on hyödynnetty kansainvälisesti ainutlaatuisia tutkimusaineistoja, joissa samoja henkilöitä on seurattu vuodesta 1980. Liikuntatiedot eri ikävaiheissa on saatu LASERI-tutkimuksesta (Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät, n ≈ 3500), jota koordinoi Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskus. Liikuntaa on mitattu usealla kysymyksellä, joissa on selvitetty esimerkiksi vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta sekä osallistumista urheiluseuran harjoituksiin ja kilpailuihin. Tiedot työmarkkinamuuttujista ja koulutusurista on saatu Tilastokeskuksen kattavista suomalaisista rekistereistä.

Lisätietoja

Jaana Kari, LIKES-tutkimuskeskus, jaana.kari@likes.fi, p. 020 762 9524
Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, puh. 040 805 4403, viestinta@jyu.fi

Viestintäpäällikkö Annaleena Aira, LIKES-tutkimuskeskus, annaleena.aira@likes.fi, p. 020 762 9527

Jaana Kari (o.s. Jaako) kirjoitti ylioppilaaksi Ylitornion yhteiskoulun lukiosta vuonna 2004. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2010 pääaineenaan taloustiede. Kari on työskennellyt LIKES-tutkimuskeskuksessa tutkijana vuodesta 2010 lähtien. Vuonna 2017 hän on lisäksi työskennellyt Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa projektitutkijana.

Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet opetus- ja kulttuuriministeriö, Yrjö Jahnssonin säätiö, Juho Vainion säätiö, OP Ryhmän tutkimussäätiö sekä Suomen Akatemia.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Business and Economics numerona 184, Jyväskylä 2018, ISSN 1457-1986, ISBN 978-951-7326-1 (pdf), ISBN 978-951-7325-4 (print). Teos löytyy sähköisessä muodossa osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7326-1.

Ajankohtaista