Työhyvinvointi koko kunnan asiaksi

Mynämäellä Työhyvinvoiva koulu -hanke poiki kaikkia kunnan työntekijöitä liikuttavan hyvinvointisuunnitelman.  

Mynämäen tuore  hyvinvointisuunnitelma kannustaa jatkossa kaikkia kunnan työntekijöitä aktiivisen työpäivään. Kunnan hyvinvointisuunnitelma on työstetty versio LiikUn Työhyvinvoiva koulu -hankkeen ohjausryhmän tekemästä suunnitelmasta, ja se hyväksyttiin kunnanhallituksessa viime elokuussa. Vaikka hyvinvointisuunnitelma toimii eräänlaisena hankkeen jatkona, se ei kosketa pelkästään kouluhenkilöstöä vaan kaikkia kunnan työntekijöitä.

Suunnitelmassa työhyvinvoinnin näkökulma painottuu niin aktiivisen työpäivän tukemiseen ja kehittämiseen kuin myös yhteishengen ylläpitämiseen.

– Työhyvinvointi on keskeinen asia niin yksilö- kuin työyhteisötasolla. Tarkoituksena on saada työpäivistä mahdollisimman hyvinvointia lisääviä, Työhyvinvoiva koulu -hankkeen vastuuhenkilönä kunnassa toiminut kasvatus- ja sivistysjohtaja Laura Päiviö-Häkämies kertoo.

Työhyvinvoiva koulu -hankkeen käynnistyessä kesti aikansa ennen kuin Mynämäellä löydettiin omaan kuntaan sopivat käytänteet – ilman yrityksiä ja erehdyksiä ei selvitty.

– Ensin järjestäydyimme niin, että meillä oli joka koulusta yksi TYHY-vastaava. Se tuntui kuitenkin vaikealta, koska meillä on todella pieniä kouluja ja vastaavasti todella isoja. Koimme lopulta, että on järkevämpää koulukohtaisesti miettiä, mitä kukakin tekee.

Mynämäellä todettiin myös, etteivät erilaiset juoksu- tai lentopalloryhmät innostaneet väkeä liikkeelle, joten niistäkin luovuttiin kokeilun jälkeen. Sen sijaan toimivampana vaihtoehtona nähtiin erilaisten etuuksien tarjoaminen.  Nykyisin henkilöstöllä on jo aikaisemmin käytössä olleiden Tyky-seteleiden lisäksi mahdollisuus kerran viikossa maksuttomaan uimahallikäyntiin. Hankkeen tiimoilta työntekijöille on tarjottu myös kuntotestaukset.

Vapaa-ajalle ajoittuvien liikuntamahdollisuuksien sijaan Päiviö-Häkämies kokee työhyvinvoinnin kannalta kaikkein tärkeimpänä ja henkilökuntaa motivoivampana oman työpäivän liikunnallistamisen. Esimerkiksi koulut ovat itse järjestäneet pyöräilykampanjoita tai pyrkineet tekemään siirtymät kävellen.

– Isoin kampanja kouluissa on ollut istumisen vähentäminen. Opettajilla on paljon erilaisia mahdollisuuksia sisällyttää liikkumista työpäiväänsä. Nykyisin käyttöön tulleet dokumenttikamerat ja tietokoneet ovat aiheuttaneet sen, että opettaja istuu enemmän. Meillä on ollut heräteluentoja aiheesta, ja kouluissa on tehty ergonomiakatsauksia. Jatkuvaa toimistotyötä tekevät saavat myös sähköpöydän.

Kunnassa on hankkeen aikana suhtauduttu positiivisesti kaikkiin muutosehdotuksiin, ja siihen tähtää myös uusi hyvinvointisuunnitelma. Kannustimena uusien käytäntöjen ehdottamiselle toimii rahapalkkio, joka myönnetään hyvien aloitteiden tekijöille.

–Toiveita on kunnassa kuunneltu hyvin. Esimerkiksi muutama vuosi sitten tyhjyyttään ammottava yläkoulun piha laitettiin kuntoon. Nyt sieltä löytyy muun muassa ulkokuntosali, keinut ja koripallokenttä. Sillä on ollut iso merkitys hankkeen aikana niin oppilaiden kuin opettajienkin liikuttajana. Toiminnallisella pihalla on myös sosiaalinen merkityksensä. Pelien kautta ryhmään kuuluminen voi olla joskus helpompaa, Päiviö-Häkämies pohtii.

Hankkeen jälkeen työhyvinvoinnin edistämisestä ja työpäivän liikunnallistamisen kehittämisestä kopin ottaa kunnan oma Tyky-tiimi. Päiviö-Häkämies kuitenkin muistuttaa, että jokainen voi tehdä paljon itse saadakseen omasta työpäivästään aktiivisemman.