Yhä useampi lapsi liikkuu suositusten mukaisesti

UKK-instituutin johtaja, Tommi Vasankari, kertoi lasten ja nuorten liikunnan uusimmat kuulumiset LiikUn Liikkuva koulu -seminaarissa Turussa. 

Vielä epävirallisten LIITU18-tutkimustulosten mukaan lasten liike on lisääntynyt. Samaan aikaan vähän liikkuvien nuorten joukko huolettaa UKK-instituutin johtajaa, Tommi Vasankaria.  

LiikUn Liikkuva koulu -seminaarissa Turussa 1.11. kuultiin sekä hyviä että huonoja uutisia. Kerrotaan hyvät ensin. Lähes 40 % kaikista 9-15-vuotiaista lapsista ja nuorista liikkuu liikuntasuositusten mukaisesti, eli vähintään tunnin päivässä reippaasti tai rasittavasti. Edellisessä vastaavassa, eli kahden vuoden takaisessa lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimuksessa, vastaava lukema oli muutaman prosentin pienempi.

  • Vielä en sitoudu näiden tulosten oikeellisuuteen koska ne ovat vasta alustavia, mutta hyvältähän tämä näyttää, tutkimustyöryhmässä mukana oleva UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari hehkuttaa.

Hyvät uutiset tulevat nuoremmilta. 9-vuotiaista suosituksiin yltää hieman yli puolet  ja 11-vuotiaista joka neljäs eli hieman enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin.   

Koulupäivä passiivisen nuoren pelastus 

Sitten ne huonot uutiset. Yläkouluikäisten kehitys on valitettavasti ollut toiseen suuntaan. Laskua on onneksi hyvin vähän. 15-vuotiaista riittävästi liikkuu vain joka kymmenes. Vasankari on huolissaan vähiten liikkuvista yläkoululaisista. 

  • Ysiluokkalaisten passiivisin viidennes ottaa viikonloppuisin keskimäärin alle 200 askelta tunnissa. Se on aika vähän. Silloin pitää jo miettiä meneekö vessan kautta jääkaapille vai jääkaapin kautta vessaan. Itse en saisi haettua edes lehteä, kun postilaatikolleni on 170 metrin matka, Vasankari miettii.  

4000 askelta vuorokaudessa on diabeteksen kannalta riskiraja. Kolmannes 9-luokkalaisista jää viikonloppuisin sen alle. Koulupäivä onkin tutkimustulosten mukaan passiivista nuorta liikkumaan aktivoiva tekijä, kuului siihen liikuntatunti tai ei.  

Kevyellä liikunnalla merkitystä 

Hokkuspokkuskeinoja nuorten aktivoimiseen ei Vasankarillakaan ole. Toivoa kuitenkin.  

  • Kevyttä liikkumista, jolloin perusaineenvaihdunta on 1,5 - 3-kertaista, on kaikissa tutkituissa ikäryhmissä kuitenkin kolmesta neljään tuntia päivässä. Silläkin on merkitystä.  

U.S.A:ssa liikuntasuositukset tullaan tulevien viikkojen aikana uudistamaan – mikä tapahtuu vain kerran kymmenessä vuodessa. Tämä laittaa käyntiin suositusten tarkistamisen muuallakin maailmassa. Uusissa suosituksissa kevyen liikkumisen merkitys tullaan huomioimaan, ja muun muassa kymmenen minuutin ”minimiaika” liikunnan hyötyvaikutuksissa tullaan kumoamaan.  

  • Mikäli nuoria saadaan pikkuisenkin innostettua lisäämään liikkumisen intensiteettiä noiden kevyen liikunnan tuntien aikana, mennään oikeaan suuntaan. Keinot tähän on löydettävä nuorilta itseltään. Pakottamiseen en itse ainakaan oikein usko.  

Tänä vuonna LIITU-tutkimuksessa olivat ensimmäistä kertaa mukana myös ekaluokkalaiset. Kyselytutkimuksen lisäksi yli 3000 lasta käytti yötä päivää liikemittaria, joka kertoi liikunnallisen aktiivisuuden tason. Ensi kertaa mitattiin myös unen määrää.  

Käyrä ikähaarukan alapäässä näyttää jatkuvan samankaltaisena, eli mitä pienempi ihminen, sen liikkuvampi. 7-vuotiaista liikuntasuositukset täyttää runsaat 70  prosenttia, pojista melkein neljä viidestä.   

Paikallaan olon määrä näyttää lisääntyvän melko tasaisesti noin 45 minuuttia kahdessa ikävuodessa koko kouluiän. Liikkuvat lapset jämähtävät siis pikkuhiljaa kiinni koulun penkkiin ja erilaisiin ruutuihin.  

Liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7–18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1–2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Jokaiseen päivään tulisi sisältyä myös rasittavaa liikuntaa, jossa selvästi hengästyy ja sydämen syke nousee huomattavasti.