Johtajan työpaja antaatyökaluja päiväkotiin

Ylitarkastaja Ulla Soukainen antaa Johtajan työpajassa käytännön vinkkejä päivähoidon johtamiseen.

Johtajan työpaja on uusi varhaiskasvatuksen johtajille suunnattu koulutus. Pajassa avataan Ilo kasvaa liikkuen -ohjelman Johtajan käsikirjaa keskustellen ja käytännön kautta.

”Työpajan tärkein anti on varmasti se, että päiväkotien johtajat pääsevät keskustelemaan, miten liikkuminen on kussakin päiväkodissa toteutettu. Silloin voidaan myös jakaa hyviä käytäntöjä”, koulutuksen vetäjä, AVI:n tuore ylitarkastaja, Ulla Soukainen miettii.

LiikUn järjestämät syksyn koulutukset pidetään Turussa ja Porissa Ulla Soukaisen johdolla.

Soukaista pätevämpää vetäjää työpajalle on Suomesta vaikea löytää. Käytännön päiväkotiarki on hänelle tuttua, sillä hän on toiminut ensin vuosia lastentarhanopettajana ja sitten päiväkodinjohtajana. Sittemmin hän suunnitteli koko kaupungin varhaiskasvatustoimintaa varhaiskasvatuspäällikkönä Salossa ja Turussa. Tohtoriksi hän on väitellyt varhaiskasvatuksen johtamisesta.  

Soukainen tietää päiväkodin johdon arkikiireet ja lupaa, ettei koulutus tuo lisäpaineita, vaan helpottaa niitä.

”Päiväkodin johtaminen on rankka työpesti, johon kuuluu paljon asioita. Työpajassa käydään läpi Ilo kasvaa liikkuen -ohjelman Johtajan työkirja. Se on tehty liikkumisen näkökulmasta, mutta sitä voi oikeastaan soveltaa johtamiseen millä tahansa osa-alueella”, Soukainen kertoo.  

Hän kuvaakin hyvää liikkuvaa päiväkotia sellaiseksi, jossa asiat ovat yleisesti hyvällä tolalla.

”Sellaisessa päiväkodissa on hyvä tekemisen meininki. Sieltä kuuluu naurua.”

Yksi johtamistyökaluista on itsearviointi. Sen avulla opitaan puhumaan asioista.

”Työkalu laittaa ryhmän miettimään, mitkä asiat ryhmässä toimivat hyvin, mitkä huonosti, eikä kuka teki mitä. Myös lasten ja perheiden ääni saadaan paremmin kuuluviin oppaan työkaluja käyttämällä.

Koulutuksessa käydään läpi Johtajan työkirja

 

Johtajat portinavaajina

Soukainen tunnistaa päiväkodinjohtajan ”portinavaajan” roolin lasten liikunnan lisäämisessä. Jotta liikunnallinen toimintatapa saadaan levitettyä ja juurrutettua koko päiväkotiin, on johdon tuen oltava mukana.

”Päiväkodinjohtaja määrittelee esimerkiksi, kuinka paljon liikkumisen koordinointiin käytetään aikaa ja miettii yhdessä henkilökunnan kanssa, mitä materiaalihankintoja voidaan tehdä. Päiväkodinjohtaja pystyy luomaan rakenteet liikuntamyönteiselle päiväkodille.” 

Soukainen muistuttaa, että uuden varhaiskasvatuslain myötä liikkuminen päiväkodissa ei enää riipu henkilöstön innostuksesta tai harrastuneisuudesta, vaan on lakisääteinen velvoite, kuten ruoan tarjoaminenkin. Mitään ihmeellistä lajiurheilua sen ei kuitenkaan tarvitse olla.

”Monesti lasten itse keksimät leikit ovat ihan parhaita ja he jaksavat leikkiä niitä viikosta toiseen. Asenne on usein se ratkaiseva tekijä, ei niinkään resurssit.”

Parannettavaa liikkumisessa löytyy

Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen tässä kuussa julkistaman tutkimuksen  mukaan varhaiskasvatuksen henkilöstöstä valtaosa arvioi liikkumiseen liittyvien toimintojen toteutuvan pääosin hyvin.

Arviointi antaa kuitenkin usein mitattua armollisemman tuloksen, sillä suunnitelmallista liikuntaa, jossa kaikki lapset hengästyvät, toteutettiin päivittäin vain 18 % vastaajien ryhmissä. Puolet vastaajista raportoi, ettei ryhmässä ollut liikuntavälineitä lasten vapaassa päivittäisessä käytössä.

Kolme tuntia päivässä -liikuntasuositukseen on siis vielä matkaa.

Teksti: Maija Arosuo