Juho Strömmer: Liikkuminen on tärkeää myös aivojen kannalta

Liikunnan merkitys kehon hyvinvoinnille on varmasti ollut jokaisen tiedossa. Mutta tiesitkö, mikä merkitys sillä on aivotoiminnalle?

Psykologian tohtori Juho Strömmer esitteli LiikUn Varhaiskasvattajien liikuntaseminaarissa ajankohtaista tutkimustietoa liikunnan vaikutuksista aivojen terveyteen.

Varhaiskasvattajat näkevät päivittäin, miten lapset liikkuvat, kun heille annetaan siihen mahdollisuus. Hiiretkin juoksevat pyörässä, kun voivat. Mutta miksi? Mitä hyötyä siitä on?

”Liikkumiselle on evolutiivinen perusta. Ihmiskunnan historian saatossa aivot ovat herkistyneet reagoimaan fyysisen aktiivisuuden määrään ja erityisesti sellaiseen aktiivisuuteen, mikä samanaikaisesti sisältää älyllistä haastetta”, psykologian tohtori Juho Strömmer kertoo.

Ihminen siis on tottunut liikkumaan keräillessään ja metsästäessään, ja käyttämään aivojaan esimerkiksi suunnistamiseen. Aivojen käyttäminen vie kuitenkin paljon energiaa. Mikäli niitä ei käytetä ne menevät ”lepotilaan”, eli surkastuvat. Siksi sekä liikkuminen että muunlainen aivojen rasittaminen on aivojen hyvinvoinnin kannalta tärkeää.

Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa suotuisasti aivojen kehitykseen jo vauvaiässä, ja jopa sitä ennen. On todettu, että jo äidin raskausajan fyysinen aktiivisuus vaikuttaa lapsen kognitiivisiin taitoihin lapsuusiässä.

  • Varhaislapsuuden fyysinen aktiivisuus edistää oppimista ja älykkyyttä nuoruudessa, joten sillä on kauaskantoisia vaikutuksia, Strömmer painottaa.
Äidin raskausajan fyysinen aktiivisuus vaikuttaa lapsen kognitiivisiin taitoihin

Yli 8000 vuonna 1986 syntyneen suomalaisen seurantatutkimuksessa voitiin todeta, että lapsuuden fyysisellä aktiivisuudella ja lihavuudella sekä nuoruuden akateemisilla saavutuksilla ja motorisilla toiminnoilla on yhteys.

”Ylipainolla, liikalihavuudella ja kehon korkealla rasvapitoisuudella oli negatiivinen yhteys akateemiseen suoriutumiseen kouluikäisillä lapsilla. Korkeampi fyysinen kunto oli taas yhteydessä parempaan akateemiseen suoriutumiseen”, tutkijatohtori kertoo.

Liikunta auttaa välittömästi tehtävissä, jotka vaativat korkeamman tason tiedonkäsittelyä. 

Liikunnalla on myös välittömiä vaikutuksia

Liikunta ei vaikuta aivotoimintaan vain pitkäaikaisesti, vaan myös välittömästi. Intensiteetiltään keskitasoinen liikunta vaikuttaa positiivisesti korkeamman tason tiedonkäsittelyyn, kuten päätöksentekoon ja suoriutumiseen valintaa vaativissa tehtävissä. Aistihavaintoihin liittyviin alemman tason toimintoihin, liikunnalla sen sijaan ei ole akuuttia vaikutusta. Akuutti, intensiteetiltään voimakas liikunta heikentää muistitehtävissä suoriutumista. Ennen koetta ei siis kannata käydä jumppatunnilla!

Juho Strömmer toimii tutkijatohtorina Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella sekä psykologina Terveystalolla. Hän on tutkinut ikään liittyviä aivojen muutoksia sekä fyysisen aktiivisuuden vaikutuksia aivojen rakenteeseen ja toimintakykyyn. Kliinistä työtä psykologina hän on tehnyt neuropsykologisten ja neuropsykiatristen erityiskysymysten sekä mielialaongelmien parissa.