Liikunta parantaa oppimistuloksia

Liikunnalla on monia vaikutuksia aivojen toimintaan ja tutkimustietoa on jo paljon. Haasteena on saada kaikki se tutkimustieto jalkautetuksi niin että se voi parantaa ihmisten elämää. Neuropsykologi Nina Uusitalo on yhdessä kollegansa Heli Isomäen kanssa kirjoittanut teoksen Aivotaidot. Teoksessa käsitellään uusimpiin tutkimustuloksiin nojaten asioita, joita jokainen voi tehdä aivojensa hyvinvoinnin eteen. 

Liikunnan on todettu vaikuttavan olennaisimpiin aivojen toimintaa sääteleviin tekijöihin eli muistiin ja toiminnanohjaukseen. Toiminnanohjauksella tarkoitetaan aivojen kykyä suunnitella toimintaa, edetä tehtävässä joustavasti sekä saattaa se loppuun. Ihminen kykenee aivojensa toiminnanohjausjärjestelmän ansiosta tehtävää suorittaessaan tarkkailemaan itseään ja muokkaamaan toimintaansa tehtävän vaatimusten mukaan sekä sivuuttamaan epäolennaiset seikat. Toiminnanohjaustaidot ovat siis välttämättömiä yhteiskunnassa pärjäämisen kannalta.

Tutkimuksissa on huomattu esimerkiksi luetun ymmärtämisen tehostuvan liikunnan harrastamisen jälkeen. Oppilaiden lukutaito ei sinänsä parannu yksittäisen kävelylenkin seurauksena, vaan parantuneet tulokset selittyvät aivojen toiminnanohjausjärjestelmän aktivoitumisella. Liikkuminen siis lisää aivojen kykyä saada koko potentiaalinsa käyttöön ja keskittyä vaikeiden taitojen oppimiseen. Tutkimukset osoittavat myös, että juuri ne lapset ja nuoret, joilla on eniten vaikeuksia koulussa, hyötyvät liikunnan harrastamisesta voimakkaimmin. Jopa viiden minuutin liikuntatuokion on todettu parantavan oppimistuloksia. Säännöllinen liikunta siis muovaa aivojen toiminnanohjausjärjestelmää ja parantaa oppimistuloksia pitkävaikutteisesti.

Koska liikunnan hyöty aivojen hyvinvoinnille on kiistaton, tulisi sekä kouluissa että asuinympäristöissä olla mahdollisuuksia liikkua vaivattomasti. Nina Uusitalo iloitsee siitä, että moniin koululuokkiin onkin sijoitettu erilaisia jumppavälineitä, mutta jo sekin että lapsi pääsee teroittamaan kynänsä toiselle puolelle luokkaa tai juoksemaan kerran koulun ympäri, on hyväksi aivoille ja auttaa keskittymään.

   -  Yksilöllisten liikuntatarpeiden huomiointi luokkahuoneessa on myös vahva vuorovaikutuksellinen tekijä. Lapsille syntyy kokemus siitä, että opettaja huomioi juuri minun tarpeeni ja häntä kiinnostaa minun hyvinvointini. Samalla oppilaat oppivat huomaamaan, että kaikilla on erilaisia tarpeita. Toinen tarvitsee silmälasit ja toinen taas peuhaamistaukoja jaksaakseen keskittyä, Uusitalo toteaa.