Pedagogisesti perusteltu Liikunnan Loikka varhaiskasvatuksen lapsiryhmän kohdennettuun arkipäivään

LiikUlta on totuttu kysymään apuja kuntien varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelmien päivittämiseen. Viime vuosien aikana varhaiskasvatuksessa on tapahtunut erittäin isoja koko varhaiskasvatustoimintaan vaikuttavia muutoksia, niistä tällä hetkellä keskeisimpiä lienevät toimintaa normittavat varhaiskasvatussuunnitelmien (myöhemmin vasu-) perusteet ja niiden pohjalta laaditut paikalliset vasut. Tämän vuoksi tuleekin pohtia uudelleen myös näkökulmaa kuntien varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelmiin. Varhaiskasvatuksen toiminta myös liikkumisen, liikkeen lisäämisen ja liikunnan osalta tulee olla linjassa vasu-perusteiden kanssa ja silloin osaaminen, tarvittava osaamisen lisääminen ja pedagogiikka on keskeisessä roolissa!

Tässä kirjoituksessa avataan näkökulmaa siitä, miten kunnan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma voisi suhteutua osaksi kuntavasua ja sen myötä ryhmävasuun tai ryhmän toimintasuunnitelmaan eli arjen jokapäiväiseksi työkaluksi.

Liikuntasuunnitelmista katse kohti liikkuvaa varhaiskasvatusta

Aiemmin monet kuntakohtaisesti työstetyt varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelmat ovat toimineet listauksen omaisesti henkilökunnan osaamisen korvaajina eli motoristen perustaitojen harjoittelu on jaettu läpäisyperiaatteella tasaisesti toiminnan vuosiympyrään tai erilaisiin, kaikille lapsille yhtenäisesti toteutettaviin liikuntaratoihin yms. Ajatuksena on ollut varmistaa motoristen taitojen harjaannuttaminen läpikäymällä keskeiset motoriset perustaidot vähintään kerran vuodessa kaikkien lasten kanssa. Henkilöstön kertoman mukaan joissakin lapsiryhmissä kuntakohtaisia liikuntasuunnitelmia on toteutettu, mutta monien lapsiryhmien osalta kuntakohtaiset liikuntasuunnitelmat ovat myös jääneet toteutumatta, usein myös henkilöstölle tuntemattomiksi. Haasteellisinta vaikuttaa olleen mahdollisten hankkeessa työstettyjen toimintamallien soveltaminen uusille ikäluokille hankkeen loputtua.

Viimeisen neljän vuoden aikana niin esiopetus kuin varhaiskasvatus on saanut monta uutta asiakirjaa ohjaamaan toimintaansa: Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 (Opetushallitus 2016:1), Varhaiskasvatuslaki (2015), Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 (Opetushallitus 2016:17) sekä näiden ohjaamina rakentuneet paikalliset esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmat. Nämä kaikki ohjaavat uudenlaiseen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon näkökulmaan sekä toiminnan toisenlaiseen toteuttamiseen. Liikkumisen ja liikunnan osalta tulee huomioida myös tieteelliset perusteet omaavat Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016:22) tiiviinä osana varhaiskasvatuksen kokonaisuutta. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuudensuositukset (2016) on julkaistu samana vuonna kuin Vasu-perusteet 2016. Varmasti juuri siksi näissä asiakirjoissa näkyy hienosti yhtenäinen linja liikunnan, liikkumisen ja liikkeen merkityksestä paitsi lapsen hyvinvoinnin edistäjänä, myös optimaalisen oppimisen ja kasvun mahdollistajana.

Henkilöstön liikuntaosaamisen vahvistaminen

Esiopetussuunnitelman perusteiden (2014) tai uusien vasu-perusteiden (2016) henki ei toimintamallina tue ajatusta menneiden vuosien liikuntasuunnitelman toteuttamisesta varhaiskasvatuksessa. Siitä huolimatta, että meillä on edelleen samat motoriset perustaidot ja niiden harjaannuttaminen yhtenä sisällöllisenä tavoitteena. Uuden näkökulman tarve nousee siitä, että uusien vasuperusteiden mukaisesti toimiessa liikkumisenkin suunnitelmat tulee lähteä juuri kyseisen lapsiryhmän lasten ”eduista, tarpeista ja mielenkiinnon kohteista” osana eheytettyä pedagogista toimintaa ja laaja-alaista oppimista tukien (Vasu perusteet 2016). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että enää ei tulisi toimia ”läpäisyperiaatteella listoja noudattaen” vaan ammatillisen osaamisen ja lasten yksilöllisyyden tuntemisen kautta tavoitteet asetetaan kussakin varhaiskasvatusryhmässä tarvittavalle pedagogiselle toiminnalle, myös liikunnan, liikkeen lisäämisen ja liikkumisen osalta.

Tuo kaikki haastaa henkilöstöä ammatilliseen kehittymiseen: liikkumisen näkökulmasta asiaa tarkasteltuna henkilöstön on tunnettava lapsen motorinen kehittyminen, motorisen kehityksen havainnointi (ja sen pedagoginen dokumentointi), motoristen perustaitojen kehittyminen sekä niiden harjaannuttaminen osana laaja-alaista ammattitaitoaan. Vain tämän kautta päästään toteuttamaan kokonaisvaltaista, pedagogisesti perusteltua ja lapsen yksilöllisyyden huomioivaa vasu-perustaista varhaiskasvatusta yhteistyössä lapsen sekä hänen huoltajiensa kanssa.

Juuri ”lapsen osaaminen, vahvuudet, kiinnostuksen kohteet sekä yksilölliset tarpeet” (Vasu-perusteet 2016) siirtää näkökulman yleisestä liikuntasuunnitelman toteuttamisesta ryhmäkohtaisesti räätälöityyn liikuntapedagogiikkaan.

Vasu-perusteiden (2016) mukaan ”tavan, jolla oppimisen alueiden tavoitteita käsitellään, tulee vaihdella lasten oppimisen mukaan”. Eli vasu-perustaisen varhaiskasvatuksen toteuttamisessa näkökulma on siirtynyt lapsen (ja lapsiryhmän) tarpeisiin henkilöstön tarpeiden sijaan, kuntakohtainen liikuntasuunnitelmahan on palvellut ensisijaisesti henkilöstöä yhtenäistämällä toteutustapoja ja tasapäistämällä opetusta. Uusien vasu-perusteiden myötä liike, liikkuminen ja liikuntakaan ei ole muusta toiminnasta irrallinen tavoite- tai sisältöalue vaan vasu-perusteiden mukainen keskeinen oppimisen alue sekä lapsen hyvän kasvun ja hyvinvoinnin tärkeä kulmakivi.

Liikkuva lapsi varhaiskasvatuksessa –hankkeesta tukea työstämisen ja vahvuutta liikuntaosaamisen

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry on toteuttanut viiden muun liikunnan aluejärjestön kanssa yhteistä hanketta ”Liikkuva lapsi varhaiskasvatuksessa”. Hankkeen avulla on tuotettu uusia koulutussisältöjä varhaiskasvatukseen juuri sillä ajatuksella, miten liike, liikkuminen ja liikunta saadaan osaksi niin ihan jokaista varhaiskasvatuksen arkipäivää kuin myös paikallista vasua. Olemme työstäneet uusia koulutuksia varhaiskasvatuksen henkilöstön liikuntaosaamisen lisäämiseen sekä varhaiskasvatuspäivän liikkeen lisäämiseen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 –hengessä. Lisäksi Liikuntasuunnitelmien päivittämisen sijaan olemme tarjonneet asiantuntevaa apuamme Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositusten (2016) niveltämisestä osaksi paikallista vasua ja vasu-perusteisen näkökulman kautta osaksi jokaisen lapsiryhmän vasua tai toimintasuunnitelmaa. 

Elina Savilahti, asiantuntija, varhaiskasvatuksen liikunta