Soveltaminen auttaa lasta motoristen taitojen oppimisessa

Motoristen taitojen oppiminen on tärkeä osa lapsen kehitystä, sillä ne luovat liikkumisen perustan. Lapsi oppii otollisimmin motoriset perustaidot 2-7-vuotiaana. Koska taidot opitaan eri tahtiin, on niiden kehittymistä tärkeää seurata. Motoriset vaikeudet esiintyvät usein yhdessä muiden oppimisen pulmien kanssa.

Varhaiskasvatuksessa motorisia taitoja voidaan arvioida MOQ-T -havainnointilomakkeella, jonka on koostanut väitöskirjaa Jyväskylän yliopistossa viimeistelevä Piritta Asunta. Lomaketta voi hyödyntää myös osana varhaiskasvatussuunnitelmaa. Mikäli lapsen motoriset taidot eivät ole ennestään tiedossa, auttaa arvioinnissa skillilataamo-sivustolta löytyvä skillireili-motoriikkarataa.

Motoristen taitojen oppimisessa onnistumisen kokemukset ovat tärkeitä. Lasta tulee kehua ja harjoiteltavaa liikettä soveltaa riittävän helpoksi. Soveltamista voi tehdä myös ympäristöä muokkaamalla. Esimerkiksi kuperkeikka sujuu aluksi helpommin alamäkeen. Opittava taito tulee pilkkoa kokonaisuuksiin, jolloin lapsen on helpompi oivaltaa ydinasiat. Myös tekemisen sanoittaminen ja mielikuvien luominen auttavat uusien taitojen oppimisessa. Esimerkiksi kuperkeikkaa harjoitellessa lapsen tulee oivaltaa, että se tehdään pyöreällä selällä töksähtämättä alustaan. Lasta voi neuvoa tekemään itsestään yhtä pyöreä kuin omena.

Oppimista helpottaa myös tekemisen sanoittamisen. Lapsen kanssa puhutaan liikkeen ydinkohdista ja häneltä kysellään niistä. Liikkeen sanoittaminen on erityisen tärkeää lapsille, joilla on oppimisvaikeuksia, sillä he eivät opi mallista katsomalla. Skillilataamosta löytyy kasvattajille vinkkejä ja ohjeita, joilla motoristen taitojen oppimista voidaan helpottaa.