Tunnistammeko vähän liikkuvan lapsen

Liian vähän liikkuvia pieniä lapsia on paljon, mutta miten heidät voi tunnistaa. Tiedätkö sinä, kuka heistä on aikuisena liian vähän liikkuva Lauri tai Leena? 

Tiedätkö, kuinka paljon oma lapsesi oikeasti liikkuu päivän aikana? Tai tiedätkö kuinka paljon päiväkotiryhmässäsi oleva Lauri oikeasti päivän aikana liikkuu? Liikkuuko hän tarpeeksi kotona? Hän käy ehkä harrastuksessakin, mutta liikutaanko sielläkään?  

Kahdeksan kymmenestä alle kouluikäisen lapsen vanhemmasta arvioi, että oma lapsi liikkuu riittävästi. Tutkimuksen mukaan näin tekee kuitenkin oikeasti vain yksi tai kaksi kymmenestä. Vanhemmat eivät siis tiedä, mitä lapsi päivän aikana tekee. Tai kuinka paljon pitäisi liikkua.  Miten varhaiskasvatus voi auttaa? Saako asiasta mainita? 

Tätä asiaa pohti LiikUn Varhaiskasvattajien seminaarissa 2.10.2018 Salossa LiikUn terveysliikunnan kehittäjä Tino-Taneli Tanttu. Hän on viime vuodet tehnyt töitä aikuisten liikunnan palveluketjun parantamiseksi ja halusi herätellä kuulijoita miettimään asiaa nyt myös lasten kannalta.  

  • Tunnistammeko liikkumattomuuden ajoissa ja saammeko tarvittavan avun? Tilastot kertovat kokonaisuuden, mutta miten niistä poimitaan näkyviä yksilöitä ja tarjotaan apua ennen kuin se on myöhäistä, Tanttu kysyy. 

    Tino-Taneli Tanttu halusi herätellä seminaarin kuulijoita miettimään, millaisia yksilöitä löytyy tilastojen takaa. Kohdistuvatko toimenpiteet myös niihin lapsiin, jotka ovat motorisesti kömpelöitä tai eivät pidä liikkumisesta?

Joitain selkeitä merkkejä siitä, että lapsi ja hänen perheensä ovat erityisen liikunta-avun tarpeessa, on kuitenkin olemassa. Lapsen motorisia taitoja voidaan testata, mutta usein jo pelkkä havainnointikin riittää. Mikäli lapsi on kömpelö – esimerkiksi kaatuilee helposti, eikä pidä liikkumisesta - on syytä olla tarkkana.  

Seminaarissa mukana ollut lasten liikuntakasvatuksen dosentti, Arja Sääksilahti, antoi myös omassa puheenvuorossaan aiheeseen muutaman käytännön esimerkin.  

  • Mikäli lapsi keksii liikuntahetkelle verukkeita tai sanoo uutta motorista taitoa harjoiteltaessa, että häneen ”sattuu” tai ”tuntuu ikävältä”, voi se olla merkki siitä, että tilanne on hänelle ylivoimaisen vaikea. Myös pukeutuminen voi sujua motorisesti kömpelöltä lapselta muita hitaammin. Sormet ja varpaat eivät vaan löydä perille.  

Liikuntapalvelut avuksi Salossa 
Salon liikuntapalveluissa on kehitteillä perheille suunnattu liikuntaneuvonta.  

  • Palveluun päiväkodit voivat ohjata 3-8-vuotiaita lapsia perheineen, mikäli lapsi on ylipainoinen ja selvästi ikäryhmäänsä jäljessä liikunnassa, kertoi Sirpa Hattunen Salon liikuntapalveluista.  

Vanhempien suostumuksella perheen yhteystiedot annetaan päiväkodista liikuntapalveluihin, joka ottaa yhteyttä perheeseen. Perheen kanssa tavataan sopivassa liikuntapaikassa ulkona tai sisällä ja heille kerrotaan liikunnasta yleisesti ja esitellään alueen liikuntatarjontaa. Palvelu on vielä pilottivaiheessa.