Vähän liikkuvien lasten tunnistaminen ja tukeminen

Arja Sääkslahti: Leikkikää erilaisissa ympäristöissä

Motoriset perustaidot opitaan kokeilemalla erilaisissa ympäristöissä. Toistoja syntyy, kun leikkiä on riittävän paljon.  

Kun puhujakorokkeelle astelee Suomen ehkä tunnetuin varhaislapsuuden motorisen kehityksen tutkija, pelottaa, millaiseen termitulvaan kuulijat joutuvat. Mutta toisin käy. LiikUn Varhaiskasvattajien seminaarissa Salossa 2.10.2018 Sääkslahti vie meidät takaisin perusasioiden äärelle.  

Lapset haluavat liikkua. Heillä on siihen sisäsyntyinen tarve. Lapsi on utelias ja haluaa kokeilla asioita. Liikkeen avulla hän pystyy saavuttamaan erilaiset päämääränsä, monen yrityksen ja erehdyksen kautta.  

  • Usein kuulee ihmisten sanovan, että ”en ole liikunnallinen tyyppi”. Se on hieman huono selitys.   Jokaisella meillä on omat fyysiset rajamme, joiden puitteissa voimme kehittyä. Toisen rajat riittävät maailmanmestaruuksista kamppailemiseen ja toiselta arkiliikunnasta suoriutumiseen. Ja se on ihan riittävä taso, Sääkslahti toteaa.   

Miten nopeasti lapsi kehittyy, riippuu myös lapsen psyykkisistä valmiuksista.  

  • Jotkut ovat turvallisuushakuisempia kuin toiset, jolloin vaikka kävelemään oppiminen voi tapahtua myöhemmällä iällä, mutta voi olla silloin jo varmempaa. Lapselle olisi siksi annettava oma rauha kehittyä, hän muistuttaa.   

Lapsi käyttää tarkoituksenmukaisen liikkeen aikaansaamiseksi kaikkia aistejaan. Eri lapset herkistyvät eri aistien kautta. Laadukas liikuntakasvatus stimuloikin kaikkia aisteja. Näin lapsi saa oikean mielikuvan liikkeestä, lisää suoritukseen sujuvuutta ja nopeutta ja oppii käyttämään oikeita lihaksia. Näin liikkumisesta tulee taloudellista.  

  • Arkiliikunnassa on oikeastaan vaan muutamia välttämättömiä perustaitoja, ja ne ovat samat kaikkialla maailmassa. Näitä ovat kävely, juoksu, hyppy, heitto, kiinniotto, potku ja lyönti. Näistä on sitten kehitetty erialaisia lajitaitoja, kuten kävelystä hiihto, luistelu, uinti ja tanssi. Eri lajit vaihtelevat maailmassa tietysti olosuhteiden mukaan, Sääkslahti kertoo.  

Monipuolisuutta ja toistoja 

Pienten lasten motoristen taitojen kehittymisen kannalta Sääkslahti pitää erityisen tärkeänä monipuolisuutta ja toistoja. Siksi hän kannustaa leikkiin erilaisilla alustoilla.

Hiekka on erilaista kun se on pehmeää tai kovaa. Siinä kannattaa kävellä myös paljain jaloin.

 Vaikeusaste lisääntyy, kun mennään tasaiselta lattialta, jolla on pieniä esteitä, ylämäkeen ja sitten alamäkeen. Haastavin on epätasainen, vaihteleva alusta. Perustaitoja tulisikin harjoitella runsaasti erilaisilla sovellutuksilla, kuten hiekalla, nurmikolla, lumella, jäällä ja vedessä. Esimerkiksi saappailla jäällä ”luisteleminen” on oikein hyvää harjoittelua!  

Myös erilaiset piha-alueet, kuten viheralueet ja puistot, asvaltoidut pelialueet ja metsä stimuloivat lasta eri lailla. Sääkslahti korostaa metsän merkitystä.  

  • Metsän haastavuus ja yllätyksellisyys on sen kiinnostavuuden salaisuus. Koskaan ei tiedä mitä mättään alla on piilossa ja lapselle tuottaa suurta mielihyvää, kun on selvinnyt retkestä. Sitä kannattaa suosia niin paljon kuin mahdollista.

    Metsä tarjoaa haastavan ja yllätyksellisen ympäristön ja on siksi kiinnostava. 

      

Myös liikuntavälineiden valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota niiden erilaisuuteen. Osa voi olla kevyitä toiset painavia, toiset suuria, toiset pieniä. Mielellään käytössä saisi olla eri materiaaleja.    

Metsät ja puistoalueet ovat kaikkien hyödynnettävissä, kun ne vaan muistetaan ottaa käyttöön.  

Lopuksi Sääkslahti herätteli kasvattajia tutkimuksella, jossa todettiin, että ohjatuissa hetkissä itse liikkumiseen käytettiin parhaimmillaankin vain puolet ajasta. Toinen puoli annettiin ohjeita ja odotettiin.  

  • Perheiden yhteinen ulkona liikkuminen on avainasemassa, kun mietitään, miten liikunta tulee osaksi ihmisen elämäntapaa, Sääkslahti muistuttaa.  

  • Organisointitaidoissamme on vielä kehittämisen varaa. Lapsi oppii tekemällä. Pelkäämmekö sitä, mitä tapahtuu, jos annamme lapselle tilaa? Mistä tämä pelko johtuu? Vapaa leikkikin tukee lapsen motorista kehitystä ja tarjoaa runsaasti toistoja, hän muistuttaa.