Vauhdikas fyysinen aktiivisuus

Päivittäinen mahdollisuus liikkumiseen ja liikunnan iloon on joka lapsen oikeus. Lapsen päivittäisen vähintään kolmen tunnin fyysisen aktiivisuuden suositus koostuu kuormittavuudeltaan monipuolisesta liikkumisesta: kevyestä liikunnasta ja reippaasta ulkoilusta sekä erittäin vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Lapselle tulee antaa mahdollisuus myös rentoutumiseen ja rauhoittumiseen. Päivittäinen liikunta on lapselle yhtä tärkeää kuin riittävä uni ja terveellinen ravinto.

Lapsen fyysinen aktiivisuus on vauhdikasta ja voimakkaasti kuormittavaa, kun hän:

  • juoksee kovaa
  • leikkii kiinniottoleikkejä
  • hyppii trampoliinilla
  • työntää isoa kuormuria
  • kiipeää mäkeä ylös
  • painii/nujuaa
  • ui
  • hiihtää
  • kävelee portaita

Lasten liikunnassa on muistettava, että alle kouluikäisillä lapsilla fyysinen aktiivisuus tarkoittaa usein fyysisesti aktiivista leikkiä. Lapsi oppii leikkimällä ja liikkumalla.

Miksi lapsen tulee saada päivittäin kuormittavuudeltaan erilaista liikkumista?

Riittävä fyysinen aktiivisuus on edellytys lasten normaalille kasvulle ja kehitykselle. Se tukee lasten yleisiä oppimisen edellytyksiä vaikuttamalla myönteisesti tiedollisiin prosesseihin, kuten tarkkaavaisuuteen, vireystilaan ja muistamiseen. Fyysinen aktiivisuus kehittää motoriikkaa ja fyysistä toimintakykyä sekä ennaltaehkäisee elintasosairauksia. Fyysiset taidot kehittyvät monipuolisesti, kun lapsi pääsee leikkimään yhdessä muiden lasten kanssa erilaisissa ympäristöissä ja kaikkina vuodenaikoina.

Liikkuminen tuo iloa ja onnistumisen elämyksiä. Fyysisellä aktiivisuudella on merkitystä koko elämänkulussa ja liikunnallista liikunnallisen elämäntavan juurruttamisessa, joka toivottavasti kantaa läpi koko elämän. Jo kolmen vuoden ikä on merkittävä ajankohta, jolloin yksikölle tyypillinne tapa toimia ja elää alkaa löytää uomansa.

Miksi myös hengästyttävä liikunta on päivittäin tärkeää?

Fyysinen toimintakyky vaikuttaa ratkaisevasti lapsen päivittäiseen hyvinvointiin ja terveyteen. Rasittava liikunta, jolloin sydämen syke ja hengitys kiihtyvät huomattavasti, kehittää lapsen kestävyyskuntoa ja lihasvoimaa. Hyvän kestävyyskunnon avulla lapsi jaksaa puuhata erilaisia arkisia askareita ja myös harrastaa monipuolista liikuntaa. Lasten kanssa on myös hyvä yhdessä pohtia ja keskustella, miltä hengästyminen ja sykkeen nousu tuntuu ja kertoa, ettei se ole vaarallista. Hengästymisen tunne ja puuskutus saattaa aiheuttaa osalla lapsilla pelon ja ihmetyksen tunteita, varsinkin silloin, kun vauhdikas fyysinen aktiivisuus on ollut hyvin satunnaista.

Ihmisen hermojärjestelmä kehittyy voimakkaimmin juuri varhaiskasvatusikäisellä lapsella. Jotta lapsen hermosto kehittyy tiheäksi ja tehokkaasti toimivaksi, niin hän tarvitsee paljon ja monipuolisia liikkumiskokemuksia juuri alle kouluikäisenä.

Runsas fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärä, voimakkaasti kuormittava fyysinen aktiivisuus ja erityisesti voimakkaita iskuja sisältävä liikunta vahvistaa myös luustoa. Luusto vahvistuu, kun lapsi hyppii 50 - 100 hyppyä päivässä. Runsaampi fyysisesti reipas leikkiminen on myös yhteydessä parempaan itsehillintään.

Tutkittua aiheeseen liittyen

Tutkimusten perusteella lasten varhaiskasvatuksessa viettämästä ajasta huomattava osa on fyysisesti erittäin kevyttä. Korkeaa fyysistä aktiivisuutta, joka pitää sisällään ainakin jonkin verran juoksua, ripeää liikuntaa ja fyysistä ponnistelua, oli päiväkodeissa klo 8.00-16.00 välisenä aikana keskimäärin 47,5 minuuttia (9,9 %). Korkeaa fyysistä aktiivisuutta oli havaittavissa vain aamupäivällä ennen ja jälkeen kello kymmenen. Toinen huomattava kuormittavan fyysisen aktiivisuuden kasvu tapahtui iltapäivällä vähitellen puoli kolmesta eteenpäin.

Varhaiskasvatuksessa lasten ulkoleikit ovat fyysisesti aktiivisempia kuin sisäleikit, vaikka ulkoleikeistäkin lähes puolet on kevyttä liikkumista.  Tutkimusten perusteella lasten fyysinen aktiivisuus on runsainta ohjattujen, liikuntaa sisältävien sääntöleikkien aikana sekä omaehtoisten ja vapaiden leikkien aikana. Lähes 70 % lasten korkeasta fyysisestä aktiivisuudesta liittyy toimintaan toisten lasten kanssa.

Miten sitten 1 h vauhdikkaan fyysisen aktiivisuuden tavoitteeseen päästään?

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet velvoittaa varhaiskasvattajia suunnittelemaan ja toteuttamaan varhaiskasvatus niin, että se tukee lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Kasvattajina meidän tulee siis huolehtia siitä, että kaikilla lapsilla on tasavertainen mahdollisuus liikkua. Lasten päivittäisten ulkoilujen tulee olla toiminnallisia. Toimintoja, joissa lapsilta edellytetään pitkiä paikallaanolojaksoja tulee välttää. Ohjataan lapsille liikunnallisia sääntöleikkejä, ainakin ulkona ja huomioidaan erityisesti vähän liikkuvat lapset ja innostetaan heitä fyysisesti aktiivisiin leikkeihin. Lasten tulee saada liikkua sekä aamu- että iltapäivällä reippaan ulkoilun ohella myös sisätiloissa hengästyen ja ponnistellen useita kertoja päivässä.

Hyväksi havaittuja vinkkejä vauhdikkaan fyysisen aktiivisuuden toteuttamiseen

Lounais-Suomen varhaiskasvatuksen liikunnan edistämisen verkostotapaamisessa pysähdyttiin asian äärelle ja yhdessä jaettiin hyviä käytänteitä, joilla tavoitteeseen päästään. Yhteisessä keskustelussa nousi tärkeiksi asioiksi ulkoilun lisääminen, aikuisen rooli ja esimerkki liikkumiseen innostajana, sisätilojen aktivointi ja yksinkertaiset leikki-ideat, joissa voidaan mm. sääntöjä muuttelemalla vaikuttaa fyysisen aktiivisuuden määrään.

Tästä pääset katsomaan verkostossa jaettuja vauhdikasta liikettä lisääviä ideoita. Parasta vinkit käyttöösi!

 

Lähde: Ilo, liekkiä ja yhdessä tekemistä, Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset (OKM 2016:21) ja Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille-julkaisuun (OKM 2016:22)

Teksti: Anna Blomroos
Ideat: LiikUn varhaiskasvatusverkostolaiset