Kaarinan Wertaistoiminta on vertaansa vailla

Erityisliikunnanohjaaja Päivi Mecklinin innostus liikuttaa Wertaisia. Päivi saa tukea ja ideoita muiden kuntien ikäihmisten liikunnasta vastaavilta ja seutuyhteistyöstä. Martti Strömmer on tehnyt elämän mittaisen matkan pienestä partiopojasta Wertaisliikuttajaksi.

Junamatkalla syntyi idea seudullisesta Wertaisliikuttaja-toiminnasta

Kaarinan erityisliikunnan suunnittelija Päivi Mecklin sorvin ääressä.

Kantavina voimina vertaistoiminnalle Kaarinan erityisliikunnan suunnittelija Päivi Mecklin näkee jokaisen kunnan panoksen sekä yhteisen tekemisen Rajattomasti liikuntaa Turun seudulla -yhteistyössä.

”Helsingissä oli valtakunnalliset Erityisliikunnan suunnittelupäivät 2013. Sieltä kotiuduttuamme soveltavan liikunnan kollegojen kanssa sulattelimme kuulemaamme, ja siemen seudullisesta yhteistyöstä alkoi itää. Pohdimme, toisiko Wertaisliikuttaja-toiminta ratkaisua ikääntyvien määrän kasvun synnyttämälle liikuntatarpeelle ja sille, että resurssimme tarjota kuntalaisille palveluja on rajallinen. Emme ajatelleet Wertaisliikuttajia vain resurssina, vaan uskoimme, että heille toiminta toisi työkaluja sekä omaan hyvinvointiin että tärkeää sosiaalista kanssakäymistä. Lisäksi toivoimme toiminnan madaltavan kynnystä liikkumisen aloittamiseen”, ynnää syitä Wertaisliikuttaja-toiminnan syntyyn Mecklin.

Junamatkan tuloksena oli, että ensimmäinen Wertaisliikuttaja-koulutus pidettiin syksyllä 2014. Ensimmäisen koulutuksen sisältö löytyi Kaarinan, Turun, Paimion, Maskun, Raision, Mynämäen, Liedon ja Sauvon omista taskuista. Uudella tavalla osaamista yhdistäen, työntekijöiden tietotaitoa ja asiantuntijuutta hyödyntäen saatiin kasattua koulutus tuleville Wertaisliikuttajille. Ja sen jälkeen seudullisesti yhteisiä koulutuksia on pidetty vuosittain 1-2 kertaa.  Koulutusten jälkeen toiminta jatkuu omassa kunnassa kunnan ikäihmisten liikunnasta vastaavan tuella.

Miten Kaarinassa saatiin ihmiset mukaan Wertaisiksi?

Pidin eläkeläisyhdistyksien ”liikuntavastaaville” ja aktiivisille yhteisen esittelyn koulutuksesta ja siitä se sitten lähti. Lisäksi SPR:n Ystävätoiminnassa mukana olleita kannustettiin Wertaisliikuttaja-koulutukseen. Näin myös Ulkoiluystävätoiminta on kehittynyt hienosti. Lisäksi sopivia ihmisiä on bongattu liikuntainfoista, tapahtumista sekä liikuntaryhmistä. Nämä reippaat Wertaisliikuttajat innostavat myös itse kavereitaan mukaan. Toiminnan suunnittelussa tärkeää on ollut myös yhteistyö Ikäihmisten palveluiden kanssa.

Lihasvoima, tasapaino ja ulkoilu pitävät yllä ikäihmisten toimintakykyä

Erityisesti ikäihmisten voimaharjoitteluun, tasapainon kehittämiseen ja ulkoilun määrään on haluttu Kaarinassa vaikuttaa.

Mecklinin mukaan kuntosalitoiminnassa nähtiin tarve liikuntakavereille, jotka auttavat etenkin alkuvaiheessa ammattilaisen opastuksen jälkeen asiakkaita. Laitteiden säädöt kun voivat tuntua uudehkolle kävijälle hankalilta, ja on hyvä myös, kun Wertaisliikuttaja kannustaa ja muistuttaa esim. alku- ja loppuvenyttelystä. Kaarinassa Wertaisliikuttajia on apuna esim. palvelutalojen vuorolla, muistisairaiden tukijana, toistojen laskijana jne.

”Visiitin kuntosalilla säännölliseen ryhmätoimintaan pääsevät henkilöt, joilla on siihen erityinen tarve. Kuntosalilla ryhmiä on erilaisia: osassa ammattilainen ohjaa ja Wertaiset ovat yksittäisten henkilöiden tsemppareina, toisissa ryhmissä Wertaisliikuttaja ohjaa ja kannustaa yksin, mutta asiakkaat ovat saaneet sitä ennen ammattilaisen opastuksen. Lisäksi yhdistysten liikuntavastaavia on koulutettu Wertaisliikuttaja-koulutuksen sekä juuri ko. salin laitevinkkien myötä ohjaamaan ryhmiään.”

”Koska tasapainoharjoittelu on tärkeä osa ikääntyneiden liikuntaa, olemme kannustaneet "sekoittamaan" tasapainoharjoitteita ryhmään kuin ryhmään. Varsinaisia tasapainoryhmiä itsenäisesti liikkuville ohjaa Wertaisliikuttajat, apuvälineen käyttäjien ryhmää puolestaan ammattilaiset.”

”Ulkoilu saattaa jäädä todella vähiin varsinkin toimintakyvyltään heikentyneillä ikäihmisillä, syynä on usein kaatumisen pelko sekä se, ettei vain enää uskalla liikkua yksin ulkona. Tähän voidaan hakea avuksi ulkoiluystävää SPR:n kautta. Kaarinassa Ikäinstituutin ulkoiluystäväkoulutus järjestettiin yhteistyössä liikuntapalveluiden ja SPR:n kanssa.”

Käytännön vinkkejä jaettavaksi asti

Päivi muistuttaa siitä, miten erilaiset tarpeet voivat olla 60–90-vuotiailla. Erityisesti on pyritty huolehtimaan siitä, ettei Wertaisille sälytetä liian suurta vastuuta. Eli jos uudella ryhmään tulevalla liikkujalla on esimerkiksi jokin sairaus, hänen pyydetään kääntymään ensin kaupungin henkilökunnan puoleen ja kartoittamaan hänelle sopivin ryhmä.

”Wertaisliikuttaja-toiminnan jatkuvuudesta pidetään huolta tapaamalla säännöllisesti ja tekemällä yhdessä jotakin mukavaa. Esimerkiksi joululounaalla voi kohdata tärkeitä tekijöitämme ja tutustuttaa heitä lisää myös toisiinsa.”

Tällä hetkellä Kaarinassa Wertaisliikuttajia on jo yli 60. Päivin sitaattia lainatakseni - innostus vetää puoleensa – ja Päivin tavattuani on selvää mikä Kaarinassa saa iäkkäät mukaan toimintaan.

Tutustu tästä Kaarinan maksuttomaan Wertaisliikuttaja-toimintaan!

Martti Strömmer  & elämän mittainen matka pienestä partiopojasta Wertaisliikuttajaksi

Liikuntasuunnittelija Mia Kettunen bongasi tunnollisesti harjoittelevan Martti Strömmerin Kaarinan uimahallilla kokoontuvasta Ikiliikkujat-kuntosaliryhmästä pari kolme vuotta sitten ja kysyi haluaisiko hän mukaan Wertaisliikuttajat-koulutukseen.

Siten alkoi Martti Strömmerin tie Wertaisliikuttajaksi. Tällähetkellä hän ohjaa vertaisiaan maanantaisin kuntosalilaitteiden käytössä Kaarinan uimahallilla sekä tiistaisin Visiitissä. Molempiin ryhmiin ovat tervetulleita perushuonokuntoisetkin. Martin mukaan ryhmässä pääsee tutustumaan laitteisiin ja niillä harjoitteluun.

”Kannattaa unohtaa mielikuvat kehonrakennuksesta ja suorituspaineista. Ryhmissä tehdään pienillä vastuksilla ja toistoja oman kunnon sekä omantunnon mukaan. Ei tarvitse pohtia, että kehtaanko tai onko ajanmukaiset varusteet. Perusliikuntavaatetus riittää. Joukkoon mahtuvat kaikki!”

Martti on pitänyt metsässä liikkumisesta aina pienestä partiolaisesta asti

”En ole koskaan kilpaillut, mutta suunnistusta on tullut harrastettua ja pienenä olin partiossa. Metsässä liikkuessa voi nauttia luonnosta ja se tekee hyvää tasapainolle. Muutoin arjen liikunta on muodostunut kävelystä ja pyöräilystä.”

Eläköitynyt meriupseeri oli jo ammattinsa puolesta saanut opetusta mm. varusmiesten liikuntakoulutusta varten, ja myös tietoa ravinnosta ja unesta, mutta Wertaisliikuttaja-koulutukset Naantalissa ja Liedossa toivat lisää ymmärrystä liikunnan vaikutuksista ikääntyvän kehon muutoksiin.

”Fyysinen liikunta auttaa parantamaan tasapainoa, aivot saavat iloa ja virkistystä, jolloin muistisairaudetkin saattavat hidastua. Lisäksi sydän tykkää ja lihaskunto parantuu.”

Vaikka Martti itse onkin ollut liikunnallisesti aktiivinen koko elämänsä, hänen mielestään wertaisliikuttaminen ei vaadi henkilöltä aiempaa liikuntakokemusta, sillä koulutus antaa kaiken tarvittavan - tiedon ja työkalut wertaisena toimimiseen. ”Siinähän sitä vasta oikea wertainen onkin, kun oman kokemuksensa kautta opettelee liikkumista ja jakaa sitä sitten muillekin. Oikeastaanhan se on vahvuus, että on itsellä joku ”vaiva” ja siitä huolimatta keksii tavan liikkua.”

Kuntoilulla polkupyöräily muuttuu kevyemmäksi ilman pyörän keväthuoltoa

”Wertaisliikuttaja-koulutus on tuonut motivaatiota, ideoita ja vinkkejä myös omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Wertaisena toimiminen on tarjonnut sosiaalisuutta ja kanssakäymistä – toki myös paljon liikuntakavereita. Ohjaamisessa iloiseksi tekee se, kun näkee toisen oivaltavan jonkin liikkeen tai muutoin onnistuvan.”

Erityisen mukaviksi Martti kokee Wertaisliikuttajien yhteiset tapaamiset Kaarinassa, joita on kaksi vuodessa.

”Mecklinin Päivi järjestää meille aina jotakin mukavaa harjoitusta tai tietoiskua, ja on mukava nähdä kollegoja”, naurahtaa Martti.

Haastattelu loppuu, kun Martti alkaa tehdä lähtöä Hovirinnan rantaan, jossa järjestetään Kevätliike-tapahtuma ulkokuntoilualueella. Puhelinhaastattelun loputtua Martti kuitenkin soittaa vielä hetkisen kuluttua esittääkseen kysymyksen, että mistä konkreettisesti huomaa, että on kuntoillut. Tokaisen, että no kerrohan ihmeessä.

”Tekee mieli nousta portaissa vielä yhdet kaupan päälle, polkupyöräily on muuttunut kevyemmäksi ilman pyörän keväthuoltoa, ja mieliala on parempi.”

Hymyillen totean, että näinhän se on.

(Teksti: Hanna Pitkänen ja Anu Oittinen, Kuvat: Hanna Pitkänen, Päivi Mecklin)