LIIKUNTATIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI

LIIKKUMATTOMUUS ON KUNTATALOUDEN HAASTE

Liikkumattomuus tai liian vähäinen liikunta aiheuttaa Suomessa 300-400 miljoonan euron kustannukset joka vuosi. Se on noin 73 euroa per asukas. Tämä tarkoittaa:

  • yli 700 000 euron kustannuksia 10 000 asukkaan kunnassa
  • 1,46 miljoonan euron kustannuksia 20 000 asukkaan kunnassa
  • 3,65 miljoonan euron kustannuksia 50 000 asukkaan kunnassa
  • jne.jne.

Juuri julkaistu opetus- ja kulttuuriministeriön raportti Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto nostaa jälleen karusti esiin sen, että suomalaiset aikuiset viettävät valtaosan valveillaoloajastaan paikallaan, istuen tai makuulla, ja että reippaampaan liikkumiseen käytetään alle tunti päivässä. Lapset ja nuoret puolestaan ovat paikallaan istuen tai makuulla keskimäärin puolet valveillaoloajastaan ja liikkuvat vähintään reippaasti vajaat 2 tuntia päivässä. Tuoreen valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan sarjassa julkaistun Liikkumattomuuden lasku kasvaa -raportin mukaan liikkumattomuuden aiheuttamat vuosittaiset lisäkustannukset ovat mittavat, 3,2–7,5 miljardia euroa.

Lue lisää kuntien liikuntatoimen voimavaroista Kuntaliiton nettijulkaisusta.

Vain joka kolmas lapsi ja nuori liikkuu suositusten mukaan, eikä kaikkien koululaisten fyysinen toimintakyky ei riitä arjen tilanteista selviytymiseen

Viimeisimmät tutkimukset vahvistavat jo pitkään tiedossa ollutta haastettamme: lapset ja nuoret liikkuvat entistä vähemmän terveytensä kannalta riittävästi. Erityisesti yläkouluiässä liikunnallinen aktiivisuus vähenee huomattavasti. Haasteenamme on myös se, että nuoret jakautuvat elämäntavoiltaan huolestuttavasti hyvin aktiiivisiin ja toisaalta hyvin passiivisiin.

"Tutkimustulokset vahvistavat ymmärrystämme siitä, että fyysinen tekeminen ja toiminta ovat nykyihmiselle satunnaista ja siten keskimääräisesti vähäisempää kuin mihin aiemmat sukupolvet tottuivat. On selvää, että katsantokanta liikunnan edistämiseen on radikaalistikin muututtava. Organisoitu, ohjattu liikunta on edelleen merkittävässä roolissa lasten ja nuorten elämässä, mutta se ei mitenkään yksin riitä, jos tavoitteena on terveyden kannalta riittävästi liikkuminen. Kaikki lapset ja nuoret eivät seuroissa harrasta, osa lopettaa seurassa liikkumisen ja osa seuroissa liikkuvista ei saavuta suositusten mukaisen liikunnan määrää." Näin todetaan LIITU-tutkimuksen 2016 saatesanoissa.

Liitu-tutkimuksen mukaan kolmasosa 9-15-vuotiaista arvioi saavuttavansa liikuntasuosituksen, eli liikkuvansa reippaasti vähintään tunnnin päivässä. Mitä nuorempia vastaajat olivat, sen aktiivisemmiksi he itsensä arvioivat. 15-vuotiaista enaa harvempi kuin joka viides arvioi liikkuvansa suositusten mukaisesti.

Sport.fi-sivustolta löytyy alla oleva kooste LIITU-tutkimuksen tuloksista, jotka on hyvä tiedostaa kunnan liikuntakeskustelua käydessä:

  • Kansallinen liikuntasuositus, vähintään 60 minuuttia reipasta tai rasittavaa liikuntaa päivittäin, toteutui vain joka kolmannella.
  • Liikkuminen vähenee iän myötä. Vain joka kymmenes 15-vuotias saavutti liikuntasuosituksen.
  • Paikallaanolo ja ruutuaika lisääntyvät. Hieman yli puolet valveillaoloajasta vietetään istuen tai makuulla (7 t 44 min). Vain viisi prosenttia 9 ̶ 15-vuotiaista arvioi ruutuajan jäävän suositeltuun kahteen tuntiin. Vähäisellä liikkumisella on selvä yhteys ruutuaikaan.
  • Seuratoimintaan osallistuminen yleisempää. Urheilua seurassa harrastavien 11 ̶ 15-vuotiaiden osuus on kasvanut edellisestä LIITU-tutkimuksesta 54 prosentista 58 prosenttiin.
  • Koettu liikunnallinen pätevyys laskee 11 ̶ 15-ikävuosien välillä. Liikunnallisten onnistumisten saaminen olisi erityisen tärkeää nuorille ja erityisesti tytöille, joiden pätevyyden tunne oli tutkimuksessa alhaisempi kaikissa ikäryhmissä.

Valtakunnalliset Move-testit mittaavat koululaisten fyysista toimintakykyä. On tärkeää, että oppilas kykenee liikkumaan omin voimin, harrastamaan ja huolehtimaan päivittäisistä askareista. Fyysisen toimintakyvyn osa-alueita ovat kestävyys, liikkuvuus, nopeus ja taitavuus. Sitä ei voi varastoida, vaan sen osa-alueiden ylläpitäminen ja kehittäminen vaativat säännöllistä harjoittelua. Oppilaiden fyysinen toimintakyky säilyy riittävällä tasolla silloin kun hengästyttävää liikuntaa harrastetaan joka päivä vähintään tunnin ajan ja tämän lisäksi kevyempää liikuntaa koulumatkojen, välituntipelien ja harrastusten muodossa. Lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky on laskenut niin, että monet eivät kykene suoriutumaan kaikista arjen tilanteista.

Valtakunnallisessa Move-testeissä lähtökohtana oli määritellä nykypäivän koululaisten arjessaan kohtaamat fyysiset haasteet. Näitä ovat:

  • koulumatkan kulkeminen omin lihasvoimin (kävelyä tai pyöräilyä vähintään 5 km)
  • koulu ja harrastusvälineiden nostaminen ja kantaminen omin lihasvoimin
  • istuvan elämäntavan vaikutusten ehkäiseminen: luonnollisen anatomisen liikelaajuuden ylläpitäminen erityisesti ylävartalossa ja lonkan koukistajassa
  • liikenteessä liikkuminen: ympäristön havainnoiminen ja siihen tarkoituksenmukaisesti reagoiminen
  • erilaisilla alustoille liikkuminen: tasapainon säilyttäminen liukkaalla alustalla
  • portaissa ja epätasaisessa maastossa liikkuminen
  • vedessä liikkuminen (raajojen liikkeiden yhteensovittaminen ja kestävyyskunto)

2016 aloitettujen Move-mittausten tarkoituksena on selvittää kaikkien 5.- ja 8.-luokkalaisten oppilaiden fyysinen toimintakyky. Oppilaat ja heidän vanhempansa saavat testeistä itselleen palautteen ja tarvittaessa ohjeet fyysisen toimintakykynsä kohentamiseen. Move-mittausten tuloksista on nähtävissä, että oppilaiden fyysinen kunto on heikentynyt. Samalla se on polarisoitunut niin että toisaalta hyväkuntoisten mutta erityisesti huonokuntoisten lasten ja nuorten määrä on lisääntynyt. Lapsista ja nuorista noin kolmannekselle fyysinen toimintakyky ei ole riittävällä tasolla arjen haasteista selviytymiseen.

Viisasten kiveä lasten ja nuorten liikkumisen haasteen ratkaisemiseksi ei ole keksitty. Mutta kaikkia meitä ja laajaa yhteistyötä tarvitaan:

Vanhemmat ovat avainasemassa: antakaa lapsenne liikkua itse ja kasvaa omilla jaloillaan seisovaksi, käveleväksi ja juoksevaksi yksilöksi! Pienelle lapselle riittää, kun kävelette yhdessä pienet matkat sen sijaan, että kannatte tai kuljetatte rattaissa, kiipeätte yhdessä portaita sen sijaan, että kannatte tai käytätte hissiä tai liukuportaita. Siitä se lähtee, pienistä asioista! Kannusta kouluikäistä liikkumaan omatoimisesti (koulu- ja harrastusmatkat ja muu arjen liikkuminen, pelailu, retkeily, kiipeily jne.) ja järjestetyn toiminnan parissa (seuratoiminta, partio jne.).

Päättäjät ovat paljon vartioina: huolehtikaa, että kuntanne lähiliikunta- ja arjen liikkumismahdollisuudet (kevyen liikenteen väylät, puistot, viheralueet jne.) ovat kunnossa. Huolehdi, että kuntasi seuratoimintaa tuetaan riittävästi ja oikeista lähtökohdista: laadukas ohjaus, kouluttaminen, matalan kynnyksen monipuolinen toiminta, tilojen maksuttomuus).

Nuoren kanssa toimivat ammattilaiset: Neuvokaa, kannustakaa ja ohjatkaa liikuntatoiminnan ja -tiedon äärelle. Kertokaa meille, miten voimme auttaa ja mitä tarvitse työsi tueksi.

Tutustu tutkimuksiin tarkemmin:

LIITU-tutkimus 2016

Lasten ja nuorten liikuntasuositukset

Lue tästä lisätietoa Move-mittauksista

Tutustu Move-tuloksiin

Liikunnan edistäminen kunnassa on...

Kunnan liikunnan edistämisen tärkein tehtävä on tarjota kuntalaisille mahdollisuus olla päivittäin liikunnallisesti aktiivisia, jotta mm. yllä esitettyyn kustannushaasteeseen pystytään vastaamaan. Käytännössä tämä tarkoittaa:

  • turvallista arkiliikuntaa kevyen liikenteen väylillä
  • aktivoivia koulu- ja lähiliikuntaympäristöjä
  • ohjattua helposti osallistuttavaa liikuntatoimintaa eri ikäisille ja suorituskykyisille
  • elämäntapaohjausta ja liikuntaan kannustamista

Liikunnan edistäminen on terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Tämä on tärkeä viesti kuntasi strategiatyöhön ja päätöksentekoon. Sinun ei tarvitse olla kaikkien alojen asiantuntija ottaaksesi näitä asioita esille kunnassasi. Puheeksi ottaminen on tärkeätä liikuntavaikuttamisessakin!

Lue täältä lisää: Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2010:3. Suositukset liikunnan edistämiseen kunnissa

  1. Arjen istumisen vähentäminen,
  2. Liikunnan lisääminen elämänkulussa,
  3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntotusta,
  4. Liikunnan aseman vahvistaminen yhteiskunnassa.

Nämä ovat keskeiset terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset, joiden eteen tällä hetkellä halutaan panostaa. Miten ne muuttuvat arjen tekemiseksi ja käytännöiksi? Käytännön esimerkkejä löydät alla olevasta sosiaali- ja terveysministeriön julkaisusta:

Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan

Sosiaali- ja terveysministeriö on koonnut yhden Liikuntaa-sivuston alle paljon eriliaisia raportteja, yhtennvetoja ja linjauksia liikunnan ajankohtaisista tavoitteista. Tutustu niihin alla olevasta linkistä:

Sosiaali- ja terveysministeriön tiivistelmä liikunnan terveys- ja hyvinvointivaikutuksesta ja siihen liittyvistä linjauksista

Tutustu myös:

Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen

Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset

Hyvä yhteenveto terveysliikunnan suosituksista löytyy UKK-instituutin sivuilta