On tärkeätä muodostaa kokonaisukuva lähiympäristöjen, luontokohteiden ja liikuntapaikkojen esteettömyydestä ja saavutettavuudesta kunnissa ja seudullisesti. Tämä muita perusteltuja toimenpiteitä on esitetty tuoreissa soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun suosituksissa. Tässä työssä olemme mielellämme apuna. Lue lisää: Suositukset soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun kehittämiseksi 2019-2022.
Tammikuun lopussa julkistettiin roppakaupalla tietoa lasten ja nuorten liikkumisesta Suomessa. Vain kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaan, eli vähintään tunnin päivässä reippaasti tai rasittavasti.
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä selvittävä LIITU-tutkimus osoittaa, että lapsilta ja nuorilta saatujen kyselytietojen perusteella liikuntasuosituksen mukaan liikkuvien määrä on hieman kasvanut. Konkreettisemmin itse liikkumista seuraava liikemittaritutkimus ei osoittanut liikkumisessa tapahtuneen muutosta parempaan. Erityisesti rasittavan liikkumisen määrä todettiin pieneksi.
On tärkeätä löytää keinoja erityisesti yläkouluikäisten liikkumiseen innostamiseen. Vähän liikuville tulee löytyä mahdollisuuksia matalan kynnyksen liikkumiseen kun taas paljon liikkuvien kohdalla haastena on se, ettei liikkuminen vähenisi liikaa iän myötä. Yksi merkille pantava huomio tutkimuksessa oli, että lapset ja nuoret löytävä entistä vähemmän positiivisia merkityksiä liikkumiselle ja toisaalta löysivät enemmän esteitä sille. Eniten esille nostettiin liikunnan harrastamisen kalleus.
Rajattomasti liikuntaa -yhteistyökunnat ovat rakentaneet seudullinen Mihi-toiminnan, jonka tavoitteena on tarjota nuorille maksuttomia mahdollisuuksia tutustua liikuntapaikkoihin (esim. kuntosalit ja uimahallit), kokeilla eri liikuntamuotoja tai harrastaa jotakin lajia säännöllisemmin. Tarjonta vaihtelee kunnittain ja lisää tietoa löytyy osoitteesta mihi.fi. Kaikki ideat ja yhteistyöehdotukset ovat kullan arvoisia tässä kehittämistyössä!
Move-mittaukset on kehitetty seuraamaan ja tukemaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja toimintakykyä niin koulussa kuin elämässä paremmin jaksamiseen. Move! 2018 mittaustulokset kertovat siitä, että istumisen ja paikallaan olon seuraukset näkyvät jo nuorella iällä kestävyyden alhaisena tasona, heikkoina käsivoimina ja olkapäiden huomattavina puolieroina (ks. Move! 2018 -tiedote)
Juuri julkaistu opetus- ja kulttuuriministeriön raportti Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto nostaa jälleen karusti esiin sen, että suomalaiset aikuiset viettävät valtaosan valveillaoloajastaan paikallaan, istuen tai makuulla, ja että reippaampaan liikkumiseen käytetään alle tunti päivässä. Lapset ja nuoret puolestaan ovat paikallaan istuen tai makuulla keskimäärin puolet valveillaoloajastaan ja liikkuvat vähintään reippaasti vajaat 2 tuntia päivässä.
Tuoreen valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan sarjassa julkaistun Liikkumattomuuden lasku kasvaa -raportin mukaan liikkumattomuuden aiheuttamat vuosittaiset lisäkustannukset ovat mittavat, 3,2–7,5 miljardia euroa. Tämä on Suomen asukaslukuun suhteutettuna 1363 euroa per asukas. Pahimmillaan siis 20 000 asukkaan kunnassa liikkumattomuudesta aiheutuvat lisäkustannukset ovat noin 27 000 000 euroa.
Lue lisää kuntien liikuntatoimen voimavaroista Kuntaliiton nettijulkaisusta.
Tammikuun 2019 lopulla on tulossa uunituoretta tietoa suomalaislasten ja -nuorten liikkumisesta. Sitä ennen voimme tarkastella aiempia tutkimuksia, jotka vahvistavat jo pitkään tiedossa ollutta haastettamme: lapset ja nuoret liikkuvat entistä vähemmän terveytensä kannalta riittävästi. Erityisesti yläkouluiässä liikunnallinen aktiivisuus vähenee huomattavasti. Haasteenamme on myös se, että nuoret jakautuvat elämäntavoiltaan huolestuttavasti hyvin aktiiivisiin ja toisaalta hyvin passiivisiin.
"Tutkimustulokset vahvistavat ymmärrystämme siitä, että fyysinen tekeminen ja toiminta ovat nykyihmiselle satunnaista ja siten keskimääräisesti vähäisempää kuin mihin aiemmat sukupolvet tottuivat. On selvää, että katsantokanta liikunnan edistämiseen on radikaalistikin muututtava. Organisoitu, ohjattu liikunta on edelleen merkittävässä roolissa lasten ja nuorten elämässä, mutta se ei mitenkään yksin riitä, jos tavoitteena on terveyden kannalta riittävästi liikkuminen. Kaikki lapset ja nuoret eivät seuroissa harrasta, osa lopettaa seurassa liikkumisen ja osa seuroissa liikkuvista ei saavuta suositusten mukaisen liikunnan määrää." Näin todetaan LIITU-tutkimuksen 2016 saatesanoissa.
Liitu-tutkimuksen mukaan kolmasosa 9-15-vuotiaista arvioi saavuttavansa liikuntasuosituksen, eli liikkuvansa reippaasti vähintään tunnnin päivässä. Mitä nuorempia vastaajat olivat, sen aktiivisemmiksi he itsensä arvioivat. 15-vuotiaista enaa harvempi kuin joka viides arvioi liikkuvansa suositusten mukaisesti.
Sport.fi-sivustolta löytyy alla oleva kooste LIITU-tutkimuksen tuloksista, jotka on hyvä tiedostaa kunnan liikuntakeskustelua käydessä:
Valtakunnalliset Move-testit mittaavat koululaisten fyysista toimintakykyä. On tärkeää, että oppilas kykenee liikkumaan omin voimin, harrastamaan ja huolehtimaan päivittäisistä askareista. Fyysisen toimintakyvyn osa-alueita ovat kestävyys, liikkuvuus, nopeus ja taitavuus. Sitä ei voi varastoida, vaan sen osa-alueiden ylläpitäminen ja kehittäminen vaativat säännöllistä harjoittelua. Oppilaiden fyysinen toimintakyky säilyy riittävällä tasolla silloin kun hengästyttävää liikuntaa harrastetaan joka päivä vähintään tunnin ajan ja tämän lisäksi kevyempää liikuntaa koulumatkojen, välituntipelien ja harrastusten muodossa. Lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky on laskenut niin, että monet eivät kykene suoriutumaan kaikista arjen tilanteista.
Valtakunnallisessa Move-testeissä lähtökohtana oli määritellä nykypäivän koululaisten arjessaan kohtaamat fyysiset haasteet. Näitä ovat:
2016 aloitettujen Move-mittausten tarkoituksena on selvittää kaikkien 5.- ja 8.-luokkalaisten oppilaiden fyysinen toimintakyky. Oppilaat ja heidän vanhempansa saavat testeistä itselleen palautteen ja tarvittaessa ohjeet fyysisen toimintakykynsä kohentamiseen. Move-mittausten tuloksista on nähtävissä, että oppilaiden fyysinen kunto on heikentynyt. Samalla se on polarisoitunut niin että toisaalta hyväkuntoisten mutta erityisesti huonokuntoisten lasten ja nuorten määrä on lisääntynyt. Lapsista ja nuorista noin kolmannekselle fyysinen toimintakyky ei ole riittävällä tasolla arjen haasteista selviytymiseen.
Viisasten kiveä lasten ja nuorten liikkumisen haasteen ratkaisemiseksi ei ole keksitty. Mutta kaikkia meitä ja laajaa yhteistyötä tarvitaan:
Vanhemmat ovat avainasemassa: antakaa lapsenne liikkua itse ja kasvaa omilla jaloillaan seisovaksi, käveleväksi ja juoksevaksi yksilöksi! Pienelle lapselle riittää, kun kävelette yhdessä pienet matkat sen sijaan, että kannatte tai kuljetatte rattaissa, kiipeätte yhdessä portaita sen sijaan, että kannatte tai käytätte hissiä tai liukuportaita. Siitä se lähtee, pienistä asioista! Kannusta kouluikäistä liikkumaan omatoimisesti (koulu- ja harrastusmatkat ja muu arjen liikkuminen, pelailu, retkeily, kiipeily jne.) ja järjestetyn toiminnan parissa (seuratoiminta, partio jne.).
Päättäjät ovat paljon vartioina: huolehtikaa, että kuntanne lähiliikunta- ja arjen liikkumismahdollisuudet (kevyen liikenteen väylät, puistot, viheralueet jne.) ovat kunnossa. Huolehdi, että kuntasi seuratoimintaa tuetaan riittävästi ja oikeista lähtökohdista: laadukas ohjaus, kouluttaminen, matalan kynnyksen monipuolinen toiminta, tilojen maksuttomuus).
Nuoren kanssa toimivat ammattilaiset: Neuvokaa, kannustakaa ja ohjatkaa liikuntatoiminnan ja -tiedon äärelle. Kertokaa meille, miten voimme auttaa ja mitä tarvitse työsi tueksi.
Tutustu tutkimuksiin tarkemmin:
Lasten ja nuorten liikuntasuositukset
Lue tästä lisätietoa Move-mittauksista
Kunnan liikunnan edistämisen tärkein tehtävä on tarjota kuntalaisille mahdollisuus olla päivittäin liikunnallisesti aktiivisia, jotta mm. yllä esitettyyn kustannushaasteeseen pystytään vastaamaan. Käytännössä tämä tarkoittaa:
Liikunnan edistäminen on terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Tämä on tärkeä viesti kuntasi strategiatyöhön ja päätöksentekoon. Sinun ei tarvitse olla kaikkien alojen asiantuntija ottaaksesi näitä asioita esille kunnassasi. Puheeksi ottaminen on tärkeätä liikuntavaikuttamisessakin!
Nämä ovat keskeiset terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset, joiden eteen tällä hetkellä halutaan panostaa. Miten ne muuttuvat arjen tekemiseksi ja käytännöiksi? Käytännön esimerkkejä löydät alla olevasta sosiaali- ja terveysministeriön julkaisusta:
Sosiaali- ja terveysministeriö on koonnut yhden Liikuntaa-sivuston alle paljon eriliaisia raportteja, yhtennvetoja ja linjauksia liikunnan ajankohtaisista tavoitteista. Tutustu niihin alla olevasta linkistä:
Tutustu myös:
Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen
Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset
Hyvä yhteenveto terveysliikunnan suosituksista löytyy UKK-instituutin sivuilta
