LiikUn, Satakunnan hyvinvointialueen ja satakuntalaisten kuntien yhteistyössä kehittämien palveluohjauksen toimintamallien myötä liikuntapalveluihin sekä Sata-alueen hyvinvointi- ja terveysvalmennukseen ohjautumisten määrä on 20-kertaistunut vuoden 2025 aikana. Vertailu on tehty ohjautumisten määrään vuonna 2024.
LiikUn, Satakunnan hyvinvointialueen ja satakuntalaisten kuntien yhteistyössä kehittämien palveluohjauksen toimintamallien myötä liikuntapalveluihin sekä Sata-alueen hyvinvointi- ja terveysvalmennukseen ohjautumisten määrä on 20-kertaistunut vuoden 2025 aikana. Vertailu on tehty ohjautumisten määrään vuonna 2024.
Satakuntalainen väestö näyttäytyy kansallisten terveyttä ja hyvinvointia koskevien tutkimustuloksien perusteella voivan keskimääräistä heikommin. Heikko ravitsemusterveys ja vähäinen fyysinen aktiivisuus ovat merkittäviä terveyttä alentavia tekijöitä ja lisäävät riskiä muun muassa aikuisiän diabetekseen ja muihin elintapasairauksiin.
LiikUn, hyvinvointialueen ja satakuntalaisten kuntien yhteistyössä kehittämien palveluohjauksen toimintamallien uskotaan tuovan miljoonien kustannussäästöjä tulevien vuosien aikana. UKK instituutin mukaan pelkästään tyypin 2 diabeteksesta aiheutuvat kustannukset ovat Satakunnassa vuosittain noin 70 miljoonaa euroa. Kansainvälisesti laajaa tunnustusta saaneen diabeteksen DPS-ehkäisytutkimuksen (Finnish Diabetes Prevention Study) mukaan 58% tyypin 2 diabeteksesta on ehkäistävissä pysyvien ravitsemus- ja liikuntatottumusten avulla.
Lapsiperheiden ja aikuisten elintapaohjauksen toimintamallien avulla liikuntaa ja terveellisiä ravitsemustottumuksia tukevia interventioita kohdennetaan esidiabetes-vaiheessa oleville asiakkaille sekä niille, joiden kohdalla liian vähäisen fyysisen aktiivisuuden tunnistetaan olevan riski elintapasairauksien syntymiselle.
Aiemminkin Satakunnassa on annettu terveysneuvontaa, mutta nyt palveluohjauksen prosesseja on kehitetty ja yhtenäistetty. Kehitystyö näkyy muun muassa siinä, että palveluohjauksen toimintamallien kehitystyön ansiosta liikuntapalveluihin ja hyvinvointi- ja terveysvalmennukseen ohjautumisten määrä on 20-kertaistunut vuonna 2025 verrattuna vuoteen 2024.
”Uusien toimintamallien avulla elintavoiltaan eniten tukea tarvitsevat henkilöt tunnistetaan hyvin ja heidät osataan ohjata juuri oikean palvelun pariin, kuten kuntien liikuntaneuvontaan tai hyvinvointialueiden hyvinvointi- ja terveysvalmennukseen”, tiivistää LiikUn kehittämispäällikkö Tino-Taneli Tanttu.
”Pidän upeana, että hyvinvointialue on luottanut LiikUn asiantuntijuuteen kehittämistyössä ja olemme yhdessä saaneet kaksi vuotta kestäneen yhteistyön aikana paljon aikaiseksi”, korostaa Tanttu yhteistyön merkitystä.
Oikean kohderyhmän tunnistaminen terveydenhuollossa.
> Yhtenäiset kriteerit koko hyvinvointialueella
Puuttuminen ja puheeksiotto.
> Osaamisen lisääminen ja koulutus.
Ohjautuminen oikean palvelun pariin, esimerkiksi elintapaohjaukseen tai liikuntaneuvontaan.
> Selkeiden palvelupolkujen rakentaminen ja käyttöönotto.
Hyvinvointi- ja terveysvalmennuksen yksilöllinen prosessi.
> Hyvinvointialue resursoi työhön noin 9 henkilötyövuotta.
Yhteistyö kuntien liikuntaneuvojien kanssa.
> Nimetyt vastinparit terveydenhuollon ja kuntien kanssa.
Vaikuttavuuden arvio.
> Henkilökohtaisten interventioiden sekä toimintamallin arviointimalli.
Lisätiedot:
Tino-Taneli Tanttu
kehittämispäällikkö
Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry
040 9000 846
tino-taneli.tanttu(at)liiku.fi
Liikkumattomuuden kustannuslaskuri:
https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumattomuuden-kustannukset/kustannuslaskuri/?kunta=null&skenaario=2&hyvinvointialue=Satakunta
Kuntien ja koko Suomen liikkumattomuuden kustannukset:
https://www.liiku.fi/yhteisty%C3%B6/rajattomasti-liikuntaa-kumppanuusverkosto/rajattomasti-liikuntatietoa/
Aikuisten ja lapsiperheiden elintapaohjauksen kehittäminen on Kestävän kasvun Satakunta 2 -hankkeen kehittämistyötä, jonka rahoitus tulee EU:n elpymisvälineestä (Next Generation EU).