Unohtumattomat urheiluhetket kannustavat, kasvattavat ja tarjoavat esikuvia. Näiden unohtumattomien hetkien varjelemiseksi ja vaalimiseksi perustettiin syksyllä 2017 varsinaissuomalaisen urheilun Hall of Fame -kunniagalleria. Yhteensä kunniagalleriassa on nyt kuusitoista urheilijaa ja urheiluvaikuttajaa.
 |  |  |
Paavo Nurmi (1897–1973)
Yhdeksänkertainen olympiavoittaja Paavo Nurmi on valittu Hall of Fame -kunniagallerian ensimmäiseksi urheilijaksi. Paavo Nurmi syntyi Turussa ja liittyi Turun Urheiluliittoon jäsennumerolla 596 vuonna 1914. Hän edusti samaa seuraa koko uransa ajan. Paavo Nurmesta tuli yksi maailman tunnetuimmista urheilusankareista. Hän voitti Antwerpenissa 1920 kolme olympiakultaa, Pariisissa 1924 viisi kultaa ja Amsterdamissa 1928 vielä yhden kultamitalin. Lisäksi hän sai kolme pronssimitalia olympiakisoista.
Voitto Hellsten (1932–1998)
Monien 1950-luvun maaotteluiden ”Ruotsin-tappaja”, Melbournen 1956 olympiakisojen 400 metrin pronssimitalisti, joka siirtyi kasvattajaseurastaan Salon Vilppaasta Turun Tovereihin. Hän voitti maaotteluissa lajinsa 52 kertaa. Hellsten oli SDP:n kansanedustaja vuosina 1962–1970. Palkinnon otti vastaan Voitto Hellstenin tyttären tytär Milla Larjasmaa.
Jarno Saarinen (1945–1973)
Ratamoottoripyöräilyn ensimmäinen suomalainen maailmanmestari 1972. Taitavana mekaanikkona Saarinen huolsi itse kilpapyöränsä ja kehitti tehokkaan ajotyylin. Hän aloitti kauden 1973 viidellä voitolla kuudesta lähdöstä 250- ja 500-kuutioisten luokissa kunnes menehtyi Monzassa törmättyään edellään kaatuneeseen Renzo Pasoliniin. Turusta ja Loimaalta löytyy Jarno Saarisen nimeä kantavat tiet. Saarisen patsas on pystytetty vuonna 2016 Italian Assisiin ja vuonna 2017 Turkuun. Palkinnon otti vastaan Jarno Saarisen leski Soili Karme.
Liisa Peltola (s. 4.4.1951)
Suunnistuksen ensimmäinen suomalainen henkilökohtainen maailmanmestari vuonna 1976. Liisa Peltola (aik. Veijalainen) kuului kolme kertaa suunnistuksen MM-kultaa voittaneeseen joukkueeseen vuosina 1972, 1978 ja 1979. Hänelle myönnettiin Pro Urheilu -tunnustuspalkinto vuonna 2006. Peltola suunnisti Piikkiön Karhun, Liedon Parman ja MS Parman väreissä.
Pertti Karppinen (s. 17.2.1953)
Yksikkösoudun 3-kertainen olympiavoittaja 1976, 1980 ja 1984. Lisäksi Pertti Karppinen voitti kaksi henkilökohtaista maailmanmestaruutta. Nesteen Soutajia edustaneelle Karppiselle myönnettiin vuonna 2015 Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi, jonka haltijana voi olla samaan aikaan korkeintaan 12 elossa olevaa suomalaista.
Juhani ”Juuso” Wahlsten (1938-2019)
Jääkiekkomaajoukkueen kapteeni, TPS-legenda ja -valmentaja, ja ringetten maahantuoja. Wahlsten pelasi viisi kertaa MM-kisoissa ja kolme kertaa olympiakisoissa. Kansainvälinen Jääkiekkoliitto IIHF on valinnut hänet aiemmin omaan Hall of Fame -galleriaansa.
Saku Koivu (s. 23.11.1974)
Jääkiekon maailmanmestari, maajoukkueen, TPS:n ja Montreal Canadiensin kapteeni. Jääkiekon maailmanmestaruuden 1995 jälkeen Koivu siirtyi NHL:ään Montreal Canadiensin paitaan. Hänestä tuli ensimmäinen eurooppalainen kapteeni Canadiensissa vuonna 1999. Hän siirtyi vuonna 2009 Anaheim Ducksiin ja nousi uudessakin seurassaan kapteenistoon. Pelaajauransa aikana Koivu toimi Kansainvälisen olympiakomitean urheilijajäsenenä vuosina 2006–2014. Kansainvälinen Jääkiekkoliitto IIHF on valinnut hänet omaan Hall of Fame -galleriaansa.
Jarkko Nieminen (s. 23.7.1981)
Tenniksen maailmanlistalla parhaimmillaan 13. sijalle noussut Jarkko Nieminen voitti kaksi tenniksen kaksinpelin ja viisi nelinpelin ATP-turnausta. Hän eteni Grand Slam -turnauksissa kolme kertaa kaksinpelissä puolivälieriin. Nieminen pelasi juniorina Turun Verkkopalloseurassa ja vuonna 1999 hän voitti Yhdysvaltojen avoimissa poikien kaksinpelin. Nieminen edusti Suomea olympiakisoissa vuosina 2004 ja 2008. Pelaajauransa jälkeen hän on toiminut Suomen tennismaajoukkueen kapteenina. Niemisen nauttimasta arvostuksesta kertoo, että hänet valittiin peliurallaan peräti 14 kertaa Vuoden urheilijaksi Varsinais-Suomessa.
Harri Larva (1906-1980)
Harry Edvin Lagerström eli Harri Larva voitti 1500 metrin juoksussa olympiakultaa Amsterdamissa vuonna 1928. Hän oli innostunut juoksemisesta vain nelisen vuotta aikaisemmin nähtyään Turun Urheilupuistossa Paavo Nurmen ja Ville Ritolan välisen juoksukilpailun. Larva oli tavallaan Paavo Nurmen manttelinperijä keskimatkoilla 800 ja 1500 metrillä. Hän paransi molemmilla matkoilla Suomen ennätyksiä ja kuului muutaman vuoden näiden matkojen kärkimenijöihin maailmassa. Turun Urheiluliittoa edustanut Harri Larva muistetaan omintakeisesta juoksutyylistään.
Kaarlo "Kalle" Mäkinen (1892-1980)
Kaarlo Mäkinen oli yksi 1920-luvun parhaimmista kevyimpien sarjojen vapaapainijoista. Hän voitti olympiakultaa Amsterdamissa vuonna 1928. Maarianhaminassa syntynyt ja myöhemmin Turussa poliisina toiminut Kaarlo Mäkinen on ainoa ahvenanmaalaistaustainen olympiavoittajamme. Kalle Mäkinen edusti parhaina vuosinaan Turun Voimamiehiä, mutta hän oli aiemmin edustanut myös Turun Rientoa, Turun Urheiluliittoa, Porin Tarmoa ja Kaarinan Kaikua.
Turun Sanomat
Turun Sanomat on ollut merkittävästi tukemassa varsinaissuomalaista liikunta- ja huippu-urheilukulttuuria jo sadan vuoden ajan.
Raimo Heinonen (s. 29.5.1935)
Liikuntaneuvos Raimo Yrjö Heinonen voitti olympiapronssia joukkuevoimistelussa Melbournen olympiakisoissa vuonna 1956. Hän edusti Suomea olympiakisoissa kolme kertaa ollen joukkueessa myös Roomassa vuonna 1960 ja Tokiossa 1964. Antwerpenissä vuonna 1965 järjestetyissä Euroopan mestaruuskilpailuissa hän sijoittui hopealle hypyssä. Heinonen edusti Turun Urheiluliittoa ja on tällä hetkellä seuran kunniapuheenjohtaja.
Kauko Hänninen (1930–2013)
Kauko Antero Hänninen voitti olympiapronssia soudun perämiehellisessä nelosessa Melbournen olympiakisoissa vuonna 1956. Hänninen edusti Suomea olympiakisoissa kaikkiaan neljä kertaa. Kolmella ensimmäisellä kerralla vuosina 1956, 1960 ja 1964 hän souti perämiehellisessä nelosessa ja vielä vuonna 1968 hänet valittiin Mexicon olympiakisoihin soutamaan kaksikkoa yhdessä Pekka Sylvanderin kanssa. Kauko Hänninen edusti Wärtsilän Soutajia ja Nesteen Soutajia.
Veikko Karvonen (1926–2007)
Veikko Leo Karvonen voitti maratonjuoksussa olympiapronssia Melbournen olympiakisoissa vuonna 1956. Hän oli sijoittunut jo neljä vuotta aikaisemmin Helsingin olympiamaratonilla viidenneksi. Veikko Karvosen meriitteihin kuuluvat myös maratonin Euroopan mestaruus vuodelta 1954 ja EM-hopea vuodelta 1950, sekä kolme Pohjoismaiden mestaruutta vuosina 1951, 1953 ja 1955. Hänen nauttimastaan arvostuksesta kertoo, että urheilutoimittajat valitsivat hänet Vuoden urheilijaksi vuonna 1951. Veikko Karvonen edusti huippuvuosinaan Turun Urheiluliittoa.
Kaisa Parviainen (1914–2002)
Katri ”Kaisa” Vellamo Parviainen voitti naisten keihäänheitossa olympiahopeaa Lontoon olympiakisoissa vuonna 1948. Kaisa Parviainen oli vielä neljä vuotta myöhemmin 37-vuotiaana mukana Helsingin olympiakisoissa, mutta loukkaantuminen ennen kisoja vei hänen mahdollisuutensa taistella mitaleista. Hän paranteli Suomen ennätyksiä keihäänheiton lisäksi kiekonheitossa ja pituushypyssä.
Parviainen edusti Turun Urheiluliittoa Lontoon olympiavuonna ja kilpaili myös Turun Riennon väreissä. Nuorempana hän pelasi pesäpalloa Pieksämäen Palloilijoissa ja Warkauden Urheilijoissa.
Lauri Virtanen (1904–1982)
Lauri ”Lasse” Johannes Virtanen voitti kaksi olympiapronssia Los Angelesin olympiakioissa 5000 metrin ja 10 000 metrin juoksussa. Hän osallistui myös maratonjuoksuun, mutta joutui keskeyttämään johdettuaan kilpailua vielä 31 kilometrin kohdalla.
Lauri Virtanen edusti Salon Vilpasta, Turun Weikkoja, Turun Tovereita, Helsingin Tovereita ja Turun Rientoa. Hänet valittiin aikaanaan Turun Riennon kunniapuheenjohtajaksi.
Lahja Salviander (1915-2000)
Lahja Salviander kiinnitettiin ensimmäisenä tanssisolistina ammattiteatteriin, kun Turun Teatteri teki hänen kanssaan sopimuksen vuonna 1937. Kymmenen vuotta myöhemmin Lahja perusti Liikuntakoulu Lahja Salvianderin ja johti sitä vuoteen 1984 saakka. Liikuntakoulun rinnalle perustettiin voimisteluseura Lahjan Tytöt vuonna 1971, ja Lahja toimi sen puheenjohtajana ensimmäiset vuodet. Jo sitä ennen Lahja oli osoittanut valmennustaitonsa Turun Urheiluliiton tyttövoimistelijoiden ja naistenkin valmentajana ja kouluttajana.
Pentti Nikula (s. 3.2.1939)
Kauhavan juhannuskisojen seiväshypyn tuloksia uutisoitiin joka puolella maailmaa vuonna 1962. Someron Esan 23-vuotias Pentti Nikula oli hypännyt maailmanennätyksen 494. Hän voitti samana vuonna seiväshypyn Euroopan mestaruuden Belgradissa. Somerolaisen huippukunto jatkui seuraavana talvena. Hän ylitti Pajulahdessa ensimmäisenä ihmisenä viiden metrin rajan. Samassa kilpailussa hän paransi hallimaailmanennätystä peräti kolme kertaa: ensin tasan 5 metriä, sitten 505 ja vielä ennätyshuuman innoittamana 510. Seuraavana kesänä hän ylitti Porissa vielä ulkoratojen Euroopan ennätyksen, tasan 5 metriä. Pentti Nikulan vaikutus oli valtava. Seiväshypystä tuli muotilaji Suomessa.
Sakari Orava (s. 17.6.1945)
Ortopedi Sakari Orava kohosi työurallaan yhdeksi maailman arvostetuimmista urheilukirurgeista. Nyrkkeilyn Suomen mestaruuden 60 vuotta sitten vuonna 1962 voittanut Orava väitteli liikuntalääketieteen ja kirurgian tohtoriksi vuonna 1980 ja valmistui kuusi vuotta myöhemmin liikuntalääketieteen erikoislääkäriksi. Hän piti vastaanottoa Turussa, Madridissa ja Roomassa. Hänen potilainaan on ollut maailman parhaita urheilijoita, kuten Haile Gebrselassie, Merlene Ottey, Lionel Messi ja varsinkin turkulaisten mieliin hyvin jäänyt David Beckham.
Ilkka Kanerva (1948-2022)
Atlantan olympiakisoissa vuonna 1996 hän toimi Suomen olympiajoukkueen ylijohtajana. Hän vaikutti Kansainvälisen yleisurheiluliiton ja Euroopan yleisurheiluliiton hallituksissa ja oli Helsingissä vuonna 2005 järjestettyjen yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailujen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja. Suomen Urheiluliittoa hän johti 14 vuoden ajan vuosina 1991–2005, jonka jälkeen hänet valittiin liiton kunniapuheenjohtajaksi. Tasavallan Presidentti antoi hänelle 2022 korkeimman mahdollisen tunnustuksen urheiluansioista: Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuren ansioristin. Se annetaan tunnustukseksi erityisen ansiokkaasta työstä Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun hyväksi.
August Blomberg (1867-1950)
Blomberg oli mukana perustamassa Turun Urheilupuistoa ja hän toimi puiston isännöitsijänä 1893–1943. Blomberg oli perustamassa vuonna 1900 Suomen Lyseoiden Urheilijain Turun osastoa, ja hänestä tuli vuonna 1906 Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton (SVUL) Turun piirin puheenjohtaja ja vuonna 1907 perustetun Suomen Palloliiton Turun piirin edustaja. Blomberg oli Åbo Turnförening -voimisteluseuran voimistelunjohtajana 1909–1931 ja vuonna 1933 hänestä tuli seuran kunniajäsen ja kunniajohtaja.
Jalmari Eskola (1886-1958)
Kestävyysjuoksija ja olympiamitalisti. Hän voitti hopeaa Tukholman vuoden 1912 olympiakisojen maastojuoksun joukkuekilpailussa yhdessä Albin Stenroosin ja Hannes Kolehmaisen kanssa. Hän sijoittui Hannes Kolehmaisen voittamassa juoksussa neljänneksi.
Oskar Albinus ”Albin” Stenroos (1889-1971)
Suomalainen kestävyysjuoksija ja maratonin olympiavoittaja. Vuoden 1912 olympialaisissa Stenroos voitti Hannes Kolehmaisen voittamassa 10 000 metrin kilpailussa pronssia Vuonna 1915 Stenroos juoksi ensimmäisen virallisen maailmanennätyksen 30 000 metrin ratajuoksussa (1.48.06,2)
Vuonna 1924 Hän voitti Pariisin olympialaisten kuumissa olosuhteissa käydyn maratonin ylivoimaisesti.
Martti Jukola (1900-1952)
Martti Jukola juoksi Pariisin olympialaisissa 400 metrin aitajuoksun alkuerässään toiseksi, mutta välierässä hänet jätettiin viidenneksi ja ulos loppukilpailusta. Sittemmin hänestä tuli aikansa tunnetuin urheilutoimittaja. Hän oli Suomen Urheilulehden päätoimittaja, joka selosti urheilua radioon. Legendaariseksi huipennukseksi nousi hänen selostamansa Berliinin olympiakisojen kolmoisvoittoon päättynyt 10.000 metrin juoksu.
Kuvat: Paavo Nurmen kuvat Urheilumuseo ja LiikU