LIITU-tutkimuksen tulokset vuodelta 2024: Lasten ja nuorten liikkuminen pysynyt ennallaan

13.5.2025

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksen 2024 keskeiset tulokset:

Liikkumisaktiivisuus

• • Liikkumissuosituksen saavutti parhaiten 7-vuotiaat pojat (63 %) ja huonoimmin lukioikäiset tytöt ja pojat (5 %).
  • Lapset ja nuoret viettivät suuren osan valveillaoloajastaan paikallaan, pääasiassa istuen. Liikkumisesta suurin osa oli teholtaan kevyttä.
  • Aktiivisin ryhmä oli 7-vuotiaat pojat, jotka liikkuivat reippaasti tai rasittavasti noin 17 % valveillaoloajastaan. Reippaasti tai rasittavasti liikkuivat vähiten lukiolaistyöt: 6 % valveillaoloajastaan.
  • Yläkouluikäiset ja lukiolaiset liikkuivat tuhansia askeleita vähemmän ja kerryttivät keskeytymätöntä istumisaikaa useita tunteja enemmän päivässä kuin alakouluikäiset.

Urheiluseuratoimintaan osallistuminen

• • Urheiluseuratoimintaan osallistuneiden osuudet olivat suurempia kuin edellisissä LIITU-tutkimuksissa. Koronapandemiaa edeltävä taso on lähes saavutettu.
  • Varhainen yhteen lajiin keskittyminen ja toisaalta keskimäärin 11-vuotiaana alkava seuratoiminnan lopettaminen haastavat lasten ja nuorten liikuntaa sekä seuratoimintaa.
  • Pojat jatkavat seuratoiminnassa tyttöjä pidempään. Tytöt osallistuvat poikia yleisemmin yksityisten toimijoiden liikuntapalveluihin.

Liikkumisen esteet

• • Lasten ja nuorten kokemat liikuntaharrastuksen esteet olivat yleisimmin ulkoisia esteitä, kuten ohjauksen ja paikkojen puute sekä liikunnan kalleus.
  • Henkilökohtaisista esteistä yleisimmät olivat ajan puute, muiden harrastusten viemä aika sekä se, ettei viitsitä lähteä liikkumaan.
  • Tytöt ja nuoret naiset raportoivat esteitä poikia ja miehiä yleisemmin.

Eriarvoisuus ja yhdenvertaisuus

• • Toimintarajoitteiset lapset ja nuoret liikkuvat ja osallistuvat vähemmän urheiluseuratoimintaan, raportoivat enemmän liikuntaharrastuksen aloittamisen esteitä, saivat vähemmän liikunnallista tukea perheeltä ja kavereilta sekä pelasivat enemmän digipelejä kuin ikätoverit, joilla ei ole toimintarajoitteita.
  • Liikkuminen oli selvästi yleisempää lapsilla ja nuorilla, joiden perhe kuului korkeampaan sosioekonomiseen asemaan.
  • Yläkoulu- ja lukioikäisten osalta kaupunkilaiset liikkuivat enemmän kuin maaseudulla asuvat. Urheiluseuratoimintaan osallistuminen oli yleisempää kaupungeissa kuin maaseudulla. Maaseudulla asuvat kokivat enemmän liikkumisen esteitä.
  • Vähän liikkuvia oli ulkomaalaistaustaisissa huomattavasti enemmän kuin suomalaistaustaisissa.

Lisää liikettä lasten ja nuorten arkeen

LIITU-tutkijoiden mukaan viime vuosien tutkimustulokset osoittavat, että liikkumisen edistämistoimia tulisi lisätä erityisesti yläkouluikäisten ja toisen asteen opiskelijoiden arkeen. Lisääntynyt liikunnan harrastamisen ei riitä korvaamaan vähentynyttä arkiliikkumista. Arjen aktiivisuutta tulisi lisätä aiempaa kohdennetummilla toimenpiteillä.

”Tällä hallituskaudella käynnistyneillä liikkumisen edistämistoimilla edistetään liikkuvan arjen valintoja muun muassa Suomi liikkeellä -ohjelman toimenpiteillä. Kannustamme esimerkiksi kuntia kehittämään päiväkotien ja koulujen pihoja monipuolisiksi lähiliikuntapaikoiksi, vahvistamme päiväkoti- ja koulupäivien ja koulumatkojen liikunnallistamista sekä kehitämme liikuntaneuvontaa ja liikkumiseen kannustavia tukitoimia perusopetusikäisille”, kertoo liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist.

LiikUn tärkeänä tavoitteena lasten ja nuorten liikunnallinen elämäntapa

LIITU-tutkimuksen valtakunnalliset tulokset ovat odotetun kaltaisia LiikUn asiantuntijoille. Vaikka työtä tehdään monen eri tahon voimin valtakunnallisella tasolla liikkumisen edistämisen eteen, nykyisillä toimenpiteillä iso kuva ei vielä ole kehittynyt olennaisesti parempaan suuntaan. Työtä siis on jatkossakin.

”LiikUn toiminnan kulmakivenä on tehdä liikunnasta elämäntapa kaikissa ikäluokissa – myös lasten ja nuorten parissa. Liikkuva lapsi ja nuori on todennäköisemmin myös liikkuva aikuinen. Meidän tavoitteemme LiikUssa on tuottaa esimerkiksi kunnille sellaisia palveluita, koulutuksia ja informaatiota, jotka edesauttavat kaikin tavoin lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa sekä parantavat myös fyysistä suorituskykyä ”, kertoo LiikUn kehittämispäällikkö Tino-Taneli Tanttu.

Tanttu nostaa esille LIITU-tutkimuksesta saatavan tiedon lisäksi myös MOVE-mittaukset, joilla kartoitetaan lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä ja tuloksia saadaan kerättyä myös alueellisesti.

”MOVE-mittaukset kertovat, että keskiarvona 60 %:lla satakuntalaisista 5. ja 8. luokan oppilaista kestävyyskunto on vähintään terveyttä ylläpitävällä tasolla. Se on hyvä alku, mutta parannettavaa löytyy myös näistä tuloksista.”

LIITU-tutkimuksen toteutuksesta vastaavat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Terveyden edistämisen tutkimuskeskus ja UKK-instituutti yhteistyössä alueellisten kumppaneiden kanssa.