LiPaKe - liikunta- ja elintapaneuvonta osana palveluketjua

Liikunnan palveluketju on prosessi, jonka tavoitteena on terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien ihmisten saaminen liikunnan harrastajiksi. Palveluketjun toimivuus edellyttää terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaisten tiivistä yhteistyötä sekä paikallisten yhdistysten ja muiden harrastetoimintaa järjestävien tahojen toiminnan kehittämistä ja linkittämistä osaksi kunnallista palveluketjua.

Liikunnan palveluketju voidaan nähdä neljästä vaiheesta koostuvana kokonaisuutena

  • Puheeksiotto ja ohjautuminen
  • Liikunta- ja elintapaneuvonta
  • Liikunnan starttivaihe
  • Liikunnan vakiintuminen

Liikunnan palveluketjun tarpeen ja merkityksen ymmärtää, kun tunnistaa liikkumattomuuden mukana tuomat taloudelliset, inhimilliset ja yhteiskunnalliset ongelmat. Liikkumattomuus on tarttumattomista taudeista maailman terveysjärjestön, WHO:n mukaan maailman 4. yleisin syy ennenaikaiseen kuolemaan. Liikkumattomuus, huono kunto ja ylipaino lisäävät merkittävsti riskiä sairastua mm. tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin ja korkeaan verenpaineeseen. Kaikkiaan liikkumattomuuden on osoitettu liittyvän kymmenien sairauksien kehittymiseen.

Suomessa liikkumattomuuden on laskettu maksavan vuosittain jopa 3,2-7,5 miljardia euroa. Taloudelliset menetykset koostuvat suorista ja epäsuorista terveydenhuollon menoista sekä tuottavuuskustannuksien menetyksistä. Elintapamuutoksilla, kuten liikunta- ja ravitsemustottumuksia muuttamalla voidaan vaikuttaa merkittävästi ihmisen terveyteen. Liikunnan vaikutukset ulottuvat terveyteen ja hyvinvointiin sekä ennaltaehkäisevästi, parantamalla sairauksien hoitotasapainoa sekä hoitamalla ja kuntouttamalla itse sairautta. 

Lounais-Suomessa liikunnan palveluketjun edelläkävijöitä ovat perusturvakuntayhtymä Akselin jäsenkunnat, Masku, Mynämäki ja Nousiainen sekä naapurikunta Naantali. 

Palveluketjun vaiheet

1. Lääkäri tai hoitaja arvioi potilaskohtaisesti tarpeen ohjata henkilö liikuntaneuvontaan.
Esimerkkinä henkilö, jolla todettu kohonnut verensokeri, henkilöllä ylipainoa sekä suvussa taipumusta sydän- ja verisuonitauteihin ja tyypin 2 diabetekseen. Liikuntaa henkilö ei juurikaan harrasta.

Liikunta otetaan puheeksi vastaanotolla aivan, kuten mikä tahansa lääke. Lääkäri kertoo ohjeet verenpaineen kotiseurantaan ja esittää vahvan suosituksen liikunta- ja elintapaneuvontasta ajanvaraamiselle.

2. Liikunta- ja elintapaneuvonta
Neuvonta on pidempikestoinen, usein 12 kuukautta kestävä prosessi jonka tavoitteena on liikunta- ja ravitsemustottumuksien pysyvät muutokset sekä niiden mukana tuomat terveyshyödyt.

3. Kunnan matalankynyksen starttiryhmät
Liikuntaneuvonnan asiakkaista hyvin kolmannes ei liiku viikon aikana yhtäjaksoisesti kymmentäkään minuuttia. Kunnan matalankyynyksen harrastetoiminnan ja liikuntaneuvojan yhteistyön tulee toimia ja asiakkasta tulee tukea liikunnan lisäämiseksi monilla tavoin.

4. Yhdistyksien liikuntatarjonta
Kunnan starttiryhmät eivät voi olla vakiintuneen liikkujan paikka. Jos ohjautuminen saadaan toimimaan liikuntaneuvonnasta starttiryhmään (vaihe 2-3), tulee kehittää myös ohjautumista kunnassa toimivien yhdistysten liikuntatarjonnan pariin. Asiakas on usein ollut tässä vaiheessa liikunta- ja elintapaneuvonnan asiakkaana jo lähes vuoden. Mikäli yhteistyö asiakkaan ja neuvojan välillä on ollut onnistunut, on asiakkaan valmiudet hyvät siirtyä yhdistyksien toiminnan pariin

4. Omaehtoinen liikunta
Ryhmämuotoinen liikunta ei ole kaikille mielekästä, vaikka liikunta olisikin vuoden neuvontaprosessin aikana vakiintunut asiakkaan elämään. Liikkuminen ystävän, oman puolison tai lasten kanssa tuo luonnollisesti samat terveysvaikutukset, kuin ryhmässä liikkuminen. 

Liikunta- ja elintapaneuvonnan vaikuttavuuden arvio

Naantalin ja Akselin liikuntaneuvonnan vaikuttavuutta on seurattu vuodesta 2013. Seuranta koskee osin noin 500 liikunta- ja elintapaneuvonnan asiakasta. Vaikuttavuuden seurannassa on havaittu liikkumisen määrän kasvaneen asiakkaille merkittävästi, samalla asiakkaiden toimintakykytuntemus on noussut keskimmärin alle kuudesta yli seitsemään (asteikko 0-10). Samanaikaisesti keskimääräiset tulokset asiakkaiden keskipainossa, vyötärön ympäryksessä, painoindeksissä sekä veren sokereissa ja rasva-arvoissa on laskeneet. 

Samaisen liikuntaneuvonnan asiakasjoukon kolmivuotisserannassa on nähtävissä, että alentunut keskipaino sekä liikunnan määrä on onnistuttu säilyttämään. Tulokset siis kertovat muutoksien olevan suurimmalla osalla pysyviä.

Valtioneuvoston kanslian julkaisemassa selvityksessä (2018) kerrottiin Naantalin ja Akseli -kunnissa toteutetun liikuntaneuvonnan vaikuttavuudesta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimikunnan raportin mukaan liikuntaneuvonnan vaikutus LiPaKe asiakkaiden verensokerin, kolesterolin, painon, painoindeksin sekä vyötärönympäryksen osalta on tilastollisesti merkittävä. Samassa raportissa kerrotaan toiminnan tuottavan kunnalle taloudellisia säästöjä jo ensimmäisen vuoden jälkeen. Katso raportti TÄSTÄ

"Perusterveydenhuollossa tulee vastaan tilanteita päivittäin, joissa potilaan perimmäinen ongelma on liikkumattomuus. Alkoholiongelmasta kärsivälle meillä on päihde- ja katkaisuhoito, psyykeongelmaan mielenterveyskuntoutus ja tupakoijoille tupakastavierotus. Se, että lääkäri vain sanoo, että "sinun pitäisi liikkua" -ei johda mihinkään! Liikuntaneuvonnan myötä terveydenhuollon mahdollisuudet puuttua liikkumattomuuteen parantuvat oleellisesti"! 

 

Liikkumattomuuden kustannukset

Alla on kuvattu laskelmat liikkumattomuuden aiheuttamista kustannuksista Lounais-Suomessa. Summat perustuvat samaan laskelmaan, mitä on käytetty Valtioneuvoston kanslian vuonna 2018 julkaisemassa raportissa. Laskelmissa on huomioitu tuoreimmat kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset vuodelta 2018.

Taulukon ensimmäisessä sarakkeessa on kerrottu kunnan kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset (esim. Aura n. 10,9 M€).

Toisessa sarakkeessa on kuvattu liikkumattomuuden aiheuttamat terveydenhuollon suorat ja epäsuorat kustannukset (esim. Aura n. 1 M€)

Kolmannessa sarakkeessa on arvioitu terveydenhuollon suorien ja epäsuorien kustannuksien lisäksi myös kaikki muut liikkumattomuuden aiheuttamat kustannukset. Näistä suurin on tuloveron menetykset (esim. Aura n. 3,4 M€)

Lähteet:

Allender, S., Foster, C., Scarborough, P., Rayner, M. 2007. The burden of physical activity-related ill health in the UK. Journal of epidemiology and community health 61:344–348.

Janssen, I. 2012. Health care costs of physical inactivity in Canadian adults. Applied physiology, nutrition, and metabolism 37:803–806. Matveinen, P., Knape, N. 2017.

Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2015. Suomen virallinen tilasto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017/26.

Vasankari T. Kolu P. Liikkumattomuuden lasku kasvaa - vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoimikunnan julkaisusarja 31/2018

Kuntaliitto. 2018. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset. www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/sosiaali-ja-terveysasiat/kuntien-sosiaali-ja-terveydenhuollon

LiPaKe - liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua kehittämishankkeen (2013-2016) loppuraportti

Tarkempi liikuntaneuvonnan prosessikuvaus

LiPaKe palveluketju

Kysely LiPaKe- toiminnassa mukana oleville asiakkaille

LiPaKe malli toimii useassa kunnassa. LiikU laati kyselyn Akselikuntien (Masku, Mynämäki, Nousiainen) ja Naantalin kaupungin asiakkaille. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä palveluun.