Liikkuva Suomi

Vain viidesosa suomalaisista liikkuu riittävästi hyvinvointinsa ja terveytensä kannalta. UKK-instituutin laskelmien mukaan vähäisestä liikkumisesta aiheutuu Suomessa 3,2-7,5 miljardin kulut vuosittain. Summa on kasvamassa, sillä suurin osa lapsistakaan eivät liiku riittävästi. Näin ollen työikäisten kunto ja toimintakyky uhkaavat tulevaisuudessa olla nykyistä heikompia. Suomi on yksi Euroopan nopeimmin ikääntyvistä maista. Liikunta on yksi ikäihmisten toimintakyvyn kulmakivistä. Tuon ryhmän hyvän elämän takia mutta myös kansantalouden näkökulmasta olisi oleellista ylläpitää ja aktivoida vanhempien ikäluokkien fyysistä toimeliaisuutta. Riittävä liikkuminen tuottaa terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi tutkimusten mukaan suurta hyötyä myös esimerkiksi yhteisöllisyyden, oppimisen, aivojen toiminnan ja tuottavuuden kannalta. Näistä syistä Suomeen tarvitaan tulevalla vaalikaudella kokoava ja kattava liikkeen lisäämisen ohjelma: Liikkuva Suomi. Sen myötä muutetaan perimäämme kirjoitettu ohje ”Lepää aina kun voit!” muotoon ”Ole aktiivinen aina kun voit!”

Suomi tarvitsee lisää liikettä jokaisessa ikäluokassa ja kaikissa elämänkulun vaiheissa. Näin todetaan maaliskuussa eduskunnan käsittelyssä olleessa ensimmäisessä liikuntapoliittisessa selonteossa.

Eduskunnan mielestä tulevaan hallitusohjelmaan tulee kirjata ainakin vahva painotus kansalaistoiminnan edistämisen puolesta sekä se, että kaikkeen suunnitteluun ja päätöksentekoon lisätään liikkumisvaikutusten arviointi.

Urheiluseurat ovat liikuntakulttuurimme sykkivä sydän. Niiden rooli erityisesti lasten liikuntaan sosiaalistajina on korvaamaton. Pidetään jatkossakin seuratoiminta elinvoimaisena. Turvataan niille toimintaympäristö ja olosuhteet, jossa ne voivat keskittyä perustehtäväänsä eli ihmisten liikuttamiseen. Kuntien tuki seuroille on merkittävä niin liikunta- ja urheiluseura-avustuksina kuin maksuttomina tai edullisina liikuntapaikkoina. Urheiluseurat eivät kaipaa lisää byrokratiaa, vaan keinoja toiminnan helpottamiseksi. Tätä valtio voi edistää esimerkiksi lisäämällä seuratuen määrää.

Eduskunta tuki ehdotusta liikunnan ja urheilun rahoittamiseksi tukemista myös budjettivaroista. Muun muassa urheilijaeläkkeet, kuntien liikunnan valtionosuudet sekä urheiluopistojen liikunnan alan ammatilliset koulutukset katetaan nykyisin veikkausvoittovaroista, kun taas muilla hallinnonaloilla vastaavat kulut katetaan jo nykyisellään budjettivaroista.

Liikkuva Suomi -ohjelma tulee nostaa seuraavan hallitusohjelman prioriteettilistan kärkisijoille. Sen tavoitteena on pysäyttää liikkumattomuuteen liittyvien haittojen lisääntyminen ja puolittaa haitoista aiheutuvat kustannukset pitkällä aikavälillä. Siksi valtioneuvoston tulee nimittää opetus- ja kulttuuriministeriön johtama liikuntapolitiikan koordinaatioelin, jossa on edustus kaikista fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan edistämiseen tavalla tai toisella liittyvistä ministeriöistä sekä kutsua mukaan myös valtionhallinnon ulkopuolisia asiantuntijoita.

Liikkuminen ei lisäänny väkisin tuputtamalla tai yksiviivaisesti ”ylhäältä” ohjeita antamalla vaan sillä, että jokaiselle löydetään omaan elämäntilanteeseen sopivat ja mielekkäät tavat fyysisen toimeliaisuuden lisäämiseen. Liikunnan olosuhteisiin voidaan valtakunnallisilla toimenpiteillä vaikuttaa hyvinkin paljon.

Jokainen äänestäjä kantaa ensisijaisen vastuun omasta hyvinvoinnistaan, mutta tulevaisuuteen katsoen liikkumisen lisääminen tulisi olla jokaisen ehdokkaan mielessä. Otetaan vaalipäivänä 14.4. askel tähän suuntaan. Jätetään auto kotiin ja mennään omin voimin äänestyspaikoille.

Liikkuvan Suomen puolesta,

Jari Haapanen, aluejohtaja Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu (LiikU) ry

Pasi Koski, puheenjohtaja Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu (LiikU) ry