Kuinka Suomen harrastamisen mallilla lisätään lasten liikkeen määrää, laatua ja arvostusta?

Koululaiset liikkuisivat nykyistä enemmän, jos onnistumme lisäämään koulupäivän yhteydessä tapahtuvan harrastustoiminnan arvostusta ja laatua. Tunnemmeko koulupäivän yhteydessä tapahtuvan harrastamisen nykytilan? Mikä on tavoitetila, jota kohti haluamme edetä? Mitä pitää muuttaa, jotta tavoitteeseen päästään ja miten muutos mahdollistetaan? 

Liikunnan aluejärjestöt haluavat auttaa kuntia, kouluja ja seuroja onnistumaan yhteisessä tehtävässä. Harrastamisen Suomen mallin kehittämiseen on kunnille tarjolla resurssi, jota pitäisi nyt hyödyntää myös tulevina vuosina laadukasta harrastustoimintaa tuottavien rakenteiden luomiseen. 

Nykytilasta tavoitetilaan 

Olemme huomanneet, että tällä hetkellä oppilaat, huoltajat tai seurat eivät tunne voimakasta vetoa koulun kerhotoimintaa kohtaan. Suhtaudummeko koulun kerhotoimintaan puuhasteluna ja kivana ekstrana, joka ei ole erityisen tärkeää? Hyväksymmekö ajatuksen, että kerhotoimintaa ei ole tarjolla kaikille? Onko niin, että koulut tarjoavat kerhoja, mutta kerhojen sisältöön, aikatauluihin, ohjaajarekrytointiin ja ohjaajien osaamisen lisäämiseen tai markkinointiin ei ole vakiintuneita toimintamalleja?  Suhtaudummeko perusopetukseen tai vapaa-ajalla tapahtuviin harrastuksiin samalla tavalla?  

Tavoitetila tulisi olla kunnianhimoinen: kaikki haluavat mukaan koulupäivän harrastuksiin. Se tarkoittaa, että koulun harrasteissa on parhaat ohjaajat ja kaverit. Harrastus on koulupäivän jälkeen ja sinne on helppo päästä, tai siis jäädä. Maksuton harrastustarjonta on rakennettu lasten toiveiden pohjalta. Hyvin järjestetty ja ohjattu toiminta vetää oppilaita puoleensa teemasta tai lajista riippumatta.  

Harrastustoiminta luo yhteistyöverkoston kunnan ja koulun sekä harrastusten ohjaajien välille. Toimijat luovat yhteisen tahtotilan ja sitoutuvat harrastustoiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Viikoittaisten harrastusten ympärille syntyy rakenne ja vuosittain toistuvia tapahtumia, sekä jatkuvaa yhteistä viestintää. Toiminnan päämäärä on yhteinen – lasten hyvinvoinnin tukeminen harrastusten keinoin. 

Mikä pitää muuttua 

Seurojen mukaan ongelmia koulujen ja seurojen yhteistyössä ovat viestintä, yhteistyö sekä ohjaajien valmentajien ja vetäjien mukaan saaminen ja sitouttaminen (Liikunnan aluejärjestöt ja Likes 2020). 

Voisimmeko tavoitella muutoksessa seuraavaa kaavaa: 

  1. Kokonaiskuvan muodostamiseksi tehdään kunnan alueella tapahtuvan harrastustoiminnan nykytilan arviointi. Mikä on nykyisen harrastustoiminnan määrä ja laatu? Mitä ovat vahvuudet ja heikkoudet? 

  1. Koulussa harrastamisen organisaation ja rakenteen luominen. Keitä tulisi olla mukana kehittämässä harrastustoimintaa kunnan koulu-, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimesta sekä harrastustoiminnan toteuttajista? Varmistetaan jatkuva vuoropuhelu säännöllisillä kokoontumisilla.  

  1. Ylläpidetään avointa ja reilua keskustelua, jossa luodaan yhteinen näkemys omaan kuntaan parhaiten sopivasta toimintatavasta. Mitä kunta järjestää itse, mitä yhdistykset sekä mitä tehdään yhdessä? Asetetaan yhteisiä tavoitteita ja seurataan niiden toteutumista. 
     

Kuinka koulun harrastustoiminnan laatua ja arvotusta lisätään? 

Arvostus ansaitaan laadukkaalla toiminnalla ja yhteisillä onnistumisilla. Laatu syntyy toiminnassa, jonka kehittämiseen kaikki sitoutuvat. 

Tarvitaan resurssit ja yhteinen tahtotila. Kunnan vastuulla on halutun kokonaisuuden johtaminen ja vuoropuhelun mahdollistaminen harrasteiden järjestäjien kuten seurojen kanssa. Seura osaltaan sitoutuu aitoon yhteistyöhön ja ohjaajiensa osaamisen kehittämiseen. 

Tarvitaan kuntakoordinoitu toimintamalli ja rakenne koulussa harrastamiselle kunta- ja koulutasolla. Viikoittaista toimintaa täydentää tapahtumat ja kampanjat. 

Vaaditaan yhdessä laadukasta harrastustoimintaa. Suomen Olympiakomitean Lasten Liike -tunnus on esimerkki toiminnan järjestäjän tsekkauslistasta ja laatulupauksesta oppilaille sekä vanhemmille. 

Yhteisten pelisääntöjen ja tavoitteiden asettaminen, ja niiden seuranta ryhmä-, koulu- ja kuntatasolla antavat ryhtiä ja nostavat laatua. Vastavuoroinen yhteistyö sitouttaa kaikkia toimijoita. 

Tarvitaan koulu- ja seuratoimijoiden keskinäistä ja säännöllistä yhteydenpitoa. Oppilaille ja koteihin viestitään olemassa olevasta harrastetarjonnasta. Toiminnan aikana huoltajien ja ohjaajien on hyvä tavoittaa toisensa tarvittaessa.  

Joskus myös kohdennetut tukitoimet koulupäivän yhteydessä voivat olla tarpeen, jotta mahdollisimman moni voisi osallistua harrasteisiin. Etsivä harrastustoiminta, liikunta- ja hyvinvointineuvonta tai liikunnan tukikerhot voivat olla sellaisia. 

Lasten liikkeen määrä on seuraus 

Harrastamisen Suomen malli voi laadukkaasti toteutettuna lisätä isossa kuvassa lasten päivittäistä liikkumisen määrää. Näin tapahtuu, kun yhä useampi oppilas osallistuu laadukkaasti ohjattuun ja lähellä tapahtuvaan liikunnalliseen harrastukseen. Laadukkaasti ohjatussa toiminnassa innostutaan ja viihdytään, liikutaan määrällisesti paljon sekä opitaan uusia taitoja. Harrastuksessa opittuja taitoja hyödynnetään ja liikkumista jatketaan vapaa-ajalla. Parhaassa tapauksessa lapsi kiinnittyy harrastukseen pitkäksi ajaksi ja omaksuu liikunnasta elämäntapaa. 

Mitä Liikunnan aluejärjestöt tekevät, jotta tavoite toteutuu? 

Liikunnan aluejärjestöt tuovat toimijoita yhteen paikallisesti ja alueellisesti. Haluamme olla luomassa yhteistä tahtotilaa ja edistää vuoropuhelua, jossa toimijat sitoutuvat laadukkaiden harrastusten toteuttamiseen koulupäivän yhteyteen. Järjestämme maakunnallisia tilaisuuksia kuntatoimijoille ja paikallisia seurafoorumeja. Jaamme kokemuksia ja hyviä malleja, tarjoamme mahdollisuuden kokemusten vaihtoon sekä toisilta ja yhdessä oppimiseen. 

Tärkein on ohjaustilanne, jossa ohjaaja ja oppilaat kohtaavat. Koulutamme ohjaajia, jotta jokaisen tärkeän ohjauskerran laatu kasvaa. Tärkeää on pohtia tiedostammeko riittävän hyvin 2020-luvun harrastustoiminnan sisällölle ja ohjaajan toiminnalle asetettavat erityispiirteet? Millaista oppia ohjaajat tarvitsevat, jotta keskenään erilaisten lasten yhteinen harrastus olisi kaikille kiva paikka. 

Liikunnan aluejärjestöt järjestävät muun muassa Lasten Liike -ohjaajakoulutuksia, Jonot matalaksi -koulutuksia, Parkour ohjaajan introkoulutuksia sekä muita ohjaajan osaamista lisääviä koulutuksia. Lisäksi järjestämme tarvelähtöisesti räätälöitäviä lasten liikunnan ohjaajakoulutuksia.  

Teksti: Lasse Heiskanen, Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ja Jouni Vatanen, Keski-Suomen Liikunta 

** 

Harrastamisen mahdollisuuksien edistäminen koulupäivän yhteydessä on yksi osa Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hanketta. Hankkeeseen olemme saaneet tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Lisätietoja: www. liikunnanaluejarjestot.fi