Suomalaiset liikkeelle

Suomen ensimmäinen Liikuntapoliittinen selonteko on julkaistu ja on eduskunnan käsittelyssä 20.11. Selonteossa linjataan 2020-luvun tärkeimmäksi liikuntapoliittiseksi tavoitteeksi kansalaisten fyysisen aktiivisuuden merkittävä lisääminen kaikissa ikä- ja väestöryhmissä. Suomen suurin tulevaisuuden uhka on kansalaisten vähäinen liikunta tai liikkumattomuus. Liikkumattomuuden kustannukset ovat vuositasolla UKK Instituutin tekemän selvityksen mukaan vähintään 3,2 mrd euroa.

Selonteossa asetetaan oikeutetusti paljon painoa terveyttä edistävälle liikunnalle. Keskeisenä konkreettisena toimena on esitetty ohjattavaksi 120 miljoonan euron kertalisäys liikuntaan. Summa on marginaalinen kun sitä vertaa liikkumattomuuden aiheuttamiin kustannuksiin.  Resursseja tarvitaan etenkin ennaltaehkäisevään ja matalan kynnyksen terveysliikuntaan. Tässä kohderyhmässä on saavutettavissa suurimmat terveys- ja hyvinvointiedut sekä näihin liittyvät säästöt. Liikuntaa ei tällä hetkellä tueta valtion budjettivaroista lainkaan, vaan se on kokonaan riippuvainen rahapelitoiminnan tuotoista. Selonteossa aivan oikein esitetäänkin osaa liikuntatoimen menoista katettaviksi budjettivaroista.

Selonteossa linjataan myönteisesti liikunnan lisäämistä koko elämänkululla. Tälle on hyvät perusteet. Liikkuva Koulu on hyvä esimerkki yhden elämänvaiheen onnistuneesta hankkeesta, missä on konkreettisesti onnistuttu lisäämään koulupäivän aikaista liikuntaa eri keinoin. Tässä hankkeessa koulumaailma on tehnyt hyvää yhteistyötä OKM:n, liikunnan aluejärjestöjen ja paikallistason seuratoimijoiden kanssa.  Jatkossa vastaavia ohjelmia tulee rakentaa myös muihin elämänvaiheisiin.

Selonteossa olisi hyvä näkyä myös nykyistä vahvemmin seuratoiminnan merkitys kumppanina ja mahdollistajana eri elämänkulkuun liittyvissä ohjelmissa ja hankkeissa. Esimerkiksi varhaisvuosien liikunnasta yli 30 % tapahtuu liikuntaseuroissa. Suomalaisen liikunnan sydän on urheiluseura ja sen vahvuutena on yhteisöllisyyden lisääminen. Yli miljoona suomalaista liikkuu urheiluseurassa, joten seurat tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen, jotta ne voivat edelleen kehittää ja laajentaa toimintaansa. Parhaita seuratukia ovat kuntien tarjoamat maksuttomat liikuntatilat, kuten esimerkiksi Turussa jo on. 

Suuntaus kunnissa onkin ilahduttavasti pikemminkin poistaa maksuja kuin niitä lisätä. Joensuu ja Kauhajoki ovat tehneet päätöksen poistaa suorituspaikkamaksuja lasten toiminnan osalta. Julkiset avustukset ovat myös tärkeä osa kansalaistoiminnan edellytyksiä.

Yksi keskeinen linjaus liittyy poikkihallinnollisuuteen. Liikunta liittyy useille elämänalueille, ja siksi sitä on edistettävä julkishallinnossa eri sektoreilla. Liikuntahallinnon lisäksi tärkeitä ovat sosiaali- ja terveyssektori sekä liikenne ja ympäristö.

Liikuntaolosuhteilla on liikkumaan aktivoinnissa iso merkitys. Liikuntapaikkarakentamisen edistäminen lähtee liikkeelle jo yhdyskuntasuunnittelusta ja kaavoituksesta. Tässä ensi sijainen vastuu on kunnilla. Selonteko esittääkin, että jokaisen kunnan tulee laatia liikuntaolosuhteiden nykytilan analyysi, jossa otetaan huomioon myös kävely- ja pyörätieverkoston kehittäminen sekä luontoliikunnan mahdollisuudet.

Selonteon linjausten toteuttamiseksi on tärkeää hyödyntää ja levittää hyviä alueellisia käytäntöjä. Etenkin liikunnan palveluketjujen ja liikuntaneuvonnan käytäntöjen jatko ovat tärkeitä. Elintapaneuvonnan palveluketjut liikunnan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon välillä mahdollistavat erityisesti vähiten liikkuvien osalta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen.

Huippu-urheilun osalta esitetään rahoituksen lisäämistä erityisesti urheilijan uran valmistavaan nuoruusvaiheeseen sekä urheilijoiden tukemiseen apurahajärjestelmän kautta. Tätä varten varaudutaan perustamaan olympiarahasto, johon sijoitetaan 20 miljoonaa euroa.

Liikuntapoliittinen selonteko linjaa toimenpide-ehdotuksia koko ihmisen elämänkululla. Nyt on otettava hyvät ideat rohkeasti käyttöön ja koko Suomi liikkeelle.

Jari Haapanen, aluejohtaja
LOUNAIS-SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU RY