Vain kolmasosa suomalaislapsista ja -nuorista liikkuu suositusten mukaan − paikallaanoloa kertyy runsaasti

Kyselytietojen perusteella suosituksen mukaan liikkuvien lasten ja nuorten osuus on hieman kasvanut viimeisen neljän vuoden aikana. Liikemittaritietojen mukaan liikkumisessa ei sen sijaan ole tapahtunut muutosta. Vain kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaan, eli vähintään tunnin reippaasti tai rasittavasti jokaisena päivänä. Liikkuminen vähenee selvästi iän myötä ja samalla paikallaanolon määrä lisääntyy. Lapset ja nuoret löysivät liikunnasta vähemmän merkityksellisiä asioita vuonna 2018 kuin aiemmin. Paljon liikkuvat lapset ja nuoret kokivat vähemmän yksinäisyyttä ja heidän terveyden lukutaitonsa oli parempi kuin vähän liikkuvilla.

Muun muassa nämä tulokset selviävät vuonna 2018 toteutetusta Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksesta. Uusimmassa LIITU-raportissa esitellään laajasti tutkimustuloksia 7-, 9-, 11-, 13- ja 15-vuotiaiden lasten ja nuorten liikkumisesta ja paikallaanolosta sekä näihin yhteydessä olevista tekijöistä. LIITU-tutkimuksessa mitattiin paikallaanoloa, liikkumista ja ensimmäistä kertaa myös unta liikemittareilla koko vuorokauden ajalta. Kyselyihin vastasi yli 7000 lasta ja nuorta, ja liikemittarimittauksiin osallistui lähes 3000 oppilasta.

LIITU-tutkimuksen kyselytietojen mukaan liikuntasuosituksen täyttävien lasten ja nuorten määrässä on pieniä positiivisia muutoksia. Liikemittaritietojen perusteella liikkumisen määrässä ei ole tapahtunut muutosta ja erityisesti rasittavan liikkumisen määrä on pieni – keskimäärin 15 minuuttia päivässä. Jo pitkään vallalla olleen trendin mukaan liikkuminen vähenee ja paikallaanolo lisääntyy iän myötä, erityisesti yläkouluiässä.

  • Erityisenä huolenaiheena on yläkouluikäisten nuorten liikkumisen vähäinen kokonaismäärä. Liikemittarimittausten mukaan ykkösluokkalaisista 71 prosenttia saavutti suosituksen, mutta yhdeksäsluokkalaisista vain 10 prosenttia, sanoo mittauksista vastanneen UKKinstituutin johtaja Tommi Vasankari.

Lasten ja nuorten liikkumista tuleekin edistää monipuolisesti ja aiempaa kohdennetummin. Paljon ja vähän liikkuville tulee toteuttaa erilaisia toimia.

  • Vähän liikkuville tulee tarjota heitä kiinnostavia matalankynnyksen liikuntamuotoja. Samalla, tällä hetkellä paljon liikkuvien osalta toimet tulee suunnata siihen, että liikkuminen ei vähenisi iän myötä, sanoo tutkimuksesta vastaava apulaisprofessori Sami Kokko Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Yksi huolestuttavista tuloksista on se, että lapset ja nuoret antoivat liikkumiselle vähemmän merkityksiä kuin aiemmin. Esimerkiksi virkistymistä ja rentoutumista liikunnan avulla arvostettiin selkeästi vähemmän. Lapset ja nuoret myös raportoivat määrällisesti useampia esteitä liikkumiselle nyt kuin neljä vuotta sitten. Eniten osuuttaan oli kasvattanut harrastamisen kalleus. Kyselytutkimuksesta myös selvisi, että yli kaksi tuntia päivässä ruudun ääressä viettävien osuus kasvoi, kun vähintään viitenä päivänä ruutuajan suosituksen ylittävien osuus lisääntyi 2016 vuoden 49 prosentista 2018 vuoden 55 prosenttiin.

Liikkuminen yhteydessä terveyden ja hyvinvoinnin kokemuksiin

Tutkimuksen mukaan paljon liikkuvilla lapsilla ja nuorilla oli vähemmän yksinäisyyden kokemuksia kuin vähän liikkuvilla ikätovereilla. Paljon liikkuvat arvioivat myös oman terveytensä ja terveyden lukutaitonsa paremmaksi kuin vähän liikkuvat.

  • Tutkimuksen mukaan vähän liikkuvilla oli muita useammin useanlaisia terveyshuolia, kuten oireilua ja yksinäisyyttä, Kokko sanoo.

Liikkumisen lisääminen vaatii ennen kaikkea ajattelutavan muutosta.

  • Liikunta ei ole vain erillistä suorittamista, vaan pieniä oivalluksia arjessa, perheissä sekä eri alojen ammattilaisten keskuudessa. Erityisesti liikkumisen merkitystä tulisi korostaa ja esteitä purkaa kaikilla toiminnan tasoilla, Vasankari sanoo.

LIITU-tutkimus on hyvä esimerkki liikuntapoliittisesta tarpeesta syntyvästä uudenlaisesta liikuntatutkimuksesta, joka ei olisi mahdollista ilman laajaa kansallista yhteistyöverkostoa.

  • Erityiskiitokset kaikille tutkimukseen osallistuneille tahoille sekä liikemittarimittauksia toteuttaneille alueellisille kumppaneille: Jyväskylän yliopisto, Kisakallion urheiluopisto, Pajulahden urheiluopisto, Kuortaneen urheiluopisto, LounaisSuomen Liikunta ja urheilu ry (LiikU), Oulun Diakonissalaitos / Oulun Lääketieteellinen klinikka (ODL) sekä Tampereen, Turun ja Helsingin kaupungit, Kokko ja Vasankari päättävät.

Lisätietoja:
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia vuodelta 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. Sami Kokko ja Leena Martin (toim.) www.jyu.fi/sport/fi/tetk/liitu/liitu-2018-tutkimusraportti/

.

Lapset ja nuoret liikkujina -tiedotustilaisuus torstaina 31.1.2019 kello 12.15–16.00.

Paikka: Säätytalo, sali 15 (2. kerros), Snellmaninkatu 9–11, 00170 Helsinki (esteetön sisäänkäynti osoitteessa Kirkkokatu 11-13, sisäänpääsy summeria soittamalla).

Tervetuloa kuulemaan uusinta tietoa lasten ja nuorten liikunnasta ja fyysisestä toimintakyvystä sekä koulujen liikunnallisesta toimintakulttuurista. Tilaisuudessa julkaistaan uusimmat LIITU -tutkimuksen ja MOVE! -mittausten tulokset sekä Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankeraportti.

LIITU-tutkimus yleensä sekä kyselyjen tulokset:

Apulaisprofessori Sami Kokko, Jyväskylän yliopisto, sami.p.kokko@jyu.fi, 050 5937733
Tiedottaja Martta Walker, Jyväskylän yliopisto, martta.a.walker@jyu.fi, 040 8054717
 

Liikkumisen, paikallaanolon ja unen liikemittauksen tulokset:

Johtaja Tommi Vasankari, UKK-instituutti, tommi.vasankari@ukkinstituutti.fi, 040 5059157
Koulutus- ja kehittämisjohtaja, Anne-Mari Jussila, UKK-instituutti, anne-mari.jussila@ukkinstituutti.fi, 044 2882123

LIITU 2018: Yläkoululaiset liikkuvat huolestuttavan vähän

Tuoreimman lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä selvittävän tutkimuksen mukaan ainoastaan 10 prosenttia yhdeksäsluokkalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi.

Vuonna 2018 toteutetussa Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksen tuoreessa raportissa esitellään laajasti tuloksia 7-, 9-, 11-, 13- ja 15-vuotiaiden lasten ja nuorten liikkumisesta ja paikallaanolosta sekä näihin yhteydessä olevista tekijöistä. LIITU-tutkimuksessa mitattiin paikallaanoloa, liikkumista ja ensimmäistä kertaa myös unta liikemittareilla koko vuorokauden ajalta. Jyväskylän yliopiston toteuttamiin sähköisiin kyselyihin vastasi yli 7000 lasta ja nuorta, ja UKK-instituutin suorittamiin objektiivisiin mittauksiin osallistui lähes 3000 oppilasta.

Yhdeksäsluokkalaisten liikkuminen hälyttävällä tasolla

Liikemittaritietojen perusteella lasten ja nuorten liikkumisen määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia verrattuna vuoteen 2016. Lapset ja nuoret viettivät yli puolet valveillaoloajastaan joko istuen tai makuulla, ja kevyeen liikkumiseen käytettiin valveillaoloajasta reilu neljännes.

  • Sen sijaan rasittavaa liikkumista oli keskimäärin vähän, ainoastaan 15 minuuttia päivässä. Toisaalta vaihtelu oli suurta, ja osa lapsista ja nuorista liikkui tätä enemmän, huomauttaa UKKinstituutin erikoistutkija Pauliina Husu.

Mittaustulokset noudattavat jo pitkään vallinnutta trendiä: liikkuminen vähenee ja paikallaanolo lisääntyy iän myötä, erityisesti yläkouluiässä.

  • Suurena huolenaiheena on yläkouluikäisten nuorten liikkumisen vähäinen kokonaismäärä. Liikemittarimittausten mukaan ykkösluokkalaisista 71 prosenttia liikkui terveytensä kannalta riittävästi, mutta yhdeksäsluokkalaisista enää vain 10 prosenttia, Husu kertoo.

 

Nuorten osallisuus tärkeää liikkumisen edistämisessä

Lasten ja nuorten liikkumisen lisäämiseksi tarvitaan monipuolisia ja aiempaa kohdennetumpia toimia. Vähän liikkuville tulee tarjota heitä kiinnostavia matalan kynnyksen liikuntamuotoja, ja paljon liikkuvien kohdalla tulee taas huolehtia siitä, ettei liikkuminen vähenisi iän myötä.

  • Liikunnan lisääminen vaatii sekä konkreettisia tekoja että ajattelutavan muutoksia monella tasolla, toteaa UKKinstituutin koulutus- ja kehittämisjohtaja AnneMari Jussila.

Jotta etenkin yläkouluikäiset kiinnostuisivat liikkumisesta, tulee heidät ottaa vahvasti mukaan liikunnan edistämistyöhön.

  • Nuorten osallistuminen heille suunnattujen liikunnan lisäämistoimien suunnitteluun ja toteutukseen on ensiarvoisen tärkeää, Jussila painottaa.

Yhdessä tutkittua ja tuotettua tietoa

LIITU-tutkimus on hyvä esimerkki liikuntapoliittisesta tarpeesta syntyvästä uudenlaisesta liikuntatutkimuksesta, joka ei olisi mahdollista ilman laajaa kansallista yhteistyöverkostoa.

  • Haluan kiittää kaikkia tutkimukseen osallistuneita tahoja ja ennen kaikkea LIITUtutkimuksen hallinnoijaa eli Jyväskylän yliopistoa saumattomasta yhteistyöstä. Objektiivinen tiedonkeruu ei olisi myöskään onnistunut ilman alueellisia yhteistyökumppaneita: Kisakallion urheiluopisto, Pajulahden urheiluopisto, Kuortaneen urheiluopisto, Lounais-Suomen Liikunta ja urheilu ry (LiikU) sekä Oulun Diakonissalaitos / Oulun Lääketieteellinen klinikka (ODL), sanoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
  • Yhteistyöllä eri toimijoiden kesken vahvistamme myös keskustelua lasten ja nuorten liikkumisen merkityksestä ja saamme tutkittua tietoa nykyistä laajemmin mukaan tulevaisuuden linjauksiin ja päätöksiin, Vasankari päättää.

 

LISÄTIETOA

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia vuodelta 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. Sami Kokko ja Leena Martin (toim.).

LIITU-tutkimus: Jyväskylän yliopiston johtamassa tutkimuksessa kerätään koko maan kattavasti tietoa muutoksista ala- ja yläkouluikäisten lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuudesta, liikuntakäyttäytymisestä ja passiivisesta ajanvietosta sekä näihin yhteydessä olevista tekijöistä. LIITU-tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein sähköisellä kyselyllä ja objektiivisella liikemittarilla. Kyselytutkimuksen toteutuksesta vastaa Jyväskylän yliopisto ja objektiivisesta mittaamisesta UKK-instituutti yhdessä alueellisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

Tulossa: LIITU-webinaarisarja, jossa raportin asiantuntijat esittelevät vuorollaan oman tutkimusalueensa tuloksia. Lisätietoa luvassa kevään aikana UKK-instituutin verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavilla.

 

Liitu2018 liikemittarikuviot