Kaarinan Ura Basketissa Erasmus+ Sport hankkeen hakemisen lähtökohtana olivat oman seuran konkreettiset kehittämistarpeet. Erasmus+ Sport -hanke tarjosi mahdollisuuden hakea uusia ajatuksia, toimintatapoja ja vaikutteita Euroopasta.
Kaikki alkaa tarpeesta – ei matkakohteesta
Ura Basketissa ajatus Erasmus+ Sport -hankkeesta nousi esiin tilanteessa, jossa seurassa tunnistettiin selkeitä kehittämistarpeita. Seuran toiminnassa oli meneillään murrosvaihe. Haluttiin uudistaa seuran hallinnon toimintatapoja sekä kehittää valmennusta entisestään.
Seuran toiminnanjohtaja Mira Virta kertoo, että hanke osui hyvään hetkeen.
”Me olimme seurassa murrosvaiheessa, ja aloimme miettiä esimerkiksi taloushallinnon merkittävää uudistamista. Meillä oli aika kankeat toimintatavat tässä seurassa ja ne kaipasivat päivitystä.”
Ura Basket tunnisti selkeän tarpeen ja vasta sen jälkeen seura etsi siihen sopivaa rahoitusmahdollisuutta.
”Meillä oli tarve olemassa ja sitten tämä Erasmus+ Sport -hankehaku oli siihen ratkaisu”, valmentajana ja hallituksen jäsenenä seurassa toimiva Pekka Tenhonen kiteyttää.
Hankkeen valmistelussa työnjako oli selkeä. Pekka vastasi hakemuksen varsinaisesta kirjoittamisesta, kun taas seuran muut henkilöt osallistuivat tarpeiden ja tavoitteiden määrittelyyn. Hakemuksen tekemiseen käytettiin aikaa yhteisissä keskusteluissa ja tapaamisissa.
Kun hanke muuttuu suunnitelmasta seuran yhteiseksi matkaksi
Ura Basketin alkuperäiseen suunnitelmaan kuului useampi matka, joiden painopisteet liittyivät valmennuksen ja seuran hallinnon kehittämiseen. Suunnitelma kuitenkin eli hankkeen aikana.
Alkuperäisessä hakemuksessa matkoja oli suunniteltu muun muassa Espanjan Badalonaan ja Saksaan, mutta toteutuneet kohteet olivat Badalona, Lyon Ranskassa ja SISU Basketball Tanskassa. Opintomatkoilla kävi yhteensä kymmenen henkilöä hakemassa oppia eri näkökulmista katsottuna.
Matkoilla tutustuttiin seurojen valmennukseen ja hallintoon, mutta yhtä tärkeäksi muodostui oman seuran asioiden käsittely yhdessä.
”Kaikista paras anti oli se, että me keskustelimme oman seuran asioista neljä, viisi päivää putkeen. Samalla vertailimme miten nähdyt ja koetut asiat olisi sovellettavissa meidän omaan seuraamme.”
Kohteiden erilaisuus opetti myös arvioimaan, mitä ulkomailta kannattaa oikeasti tuoda omaan seuraan. Espanjassa toimiva suuri organisaatio ei välttämättä tarjoa suoraan kopioitavaa mallia suomalaiselle seuralle. Badalona oli Ura Basketille tärkeä oppimiskokemus, mutta myöhemmin Tanskan SISU Basketball osoittautui monella tavalla erittäin hyödylliseksi. Samankaltainen toimintaympäristö helpotti vertailua ja teki havaintojen soveltamisesta realistisempaa.
Samalla juuri erilaisesta toimintaympäristöstä voitiin löytää pieniä, mutta merkityksellisiä ideoita. Ranskasta mukaan tarttui esimerkiksi tapa, jossa pelaajat kättelevät valmentajat tullessaan saliin. Pieni toimintatapa koettiin tärkeäksi osaksi harjoitustilanteen ilmapiiriä ja yksilön huomioimista.
Matkan jälkeen alkaa varsinainen työ
Hankkeen jälkeen tärkeäksi kysymykseksi nousi se, miten matkoilla saatu oppi siirtyy koko seuran käyttöön.
Kaikki opit eivät siirry automaattisesti. Osa osallistujista jakoi kokemuksia esimerkiksi seuran tapahtumissa ja hallituksessa, mutta joidenkin asioiden käyttöönotto vaatii enemmän aikaa.
Ura Basketissa syntyi myös konkreettista materiaalia. Badalonasta tuotiin muun muassa noin 150 videoklippiä valmennuksen käyttöön ja Lyonin matkasta syntyi näkemyksiä tyttökoripallon kehittämiseen. Lisäksi toteutettiin englanninkielinen podcast-sarja. Podcast-sarjassa käydään läpi muun muassa eurooppalaista huippuvalmennusta, juniori- ja tyttökoripallon kehittämistä, fyysistä harjoittelua sekä urheilun johtamista. Podcastit ovat kaikkien katsottavissa maksutta tämän linkin kautta.
Hankkeen vaikutukset eivät myöskään päättyneet viimeiseen matkaan. Ura Basket on pitänyt yhteyttä yhteistyöseuroihin ja pohtinut jo uusia hankkeita.
Uusia ideoita, kontakteja – ja kokonaan uudenlaista näkyvyyttä
Ura Basketin kokemuksen perusteella hyödyt olivat huomattavasti laajemmat kuin yksittäiset valmennusideat.
Ensimmäinen hyöty oli osaamisen kehittyminen. Seuran toimijat pääsivät näkemään erilaisia tapoja järjestää valmennusta, johtaa toimintaa ja rakentaa seurakulttuuria.
Toinen hyöty oli verkostojen syntyminen. Ulkomailla syntyneet kontaktit mahdollistavat yhteistyötä myös tulevaisuudessa.
Kolmas hyöty oli seuran oman toiminnan tarkastelu uudesta näkökulmasta. Kun omaa toimintaa katsoo muutaman päivän ajan yhdessä toisen seuran toimintaa vasten, keskustelu voi avata asioita, joille arjen keskellä ei ole aikaa.
Neljäs hyöty liittyi seuran brändiin ja näkyvyyteen. Hanke toi Ura Basketille näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa, paikallislehdissä ja koripallotoimijoiden verkostoissa.
”Ei sovi unohtaa sitä brändiarvoa, joka hankkeen kautta tuli. Me saimme, ja saamme edelleen, todella paljon näkyvyyttä.”
Hankkeen koettiin lisäävän myös valmentajien ja seuratoimijoiden työhyvinvointia ja sitoutumista seuraan. Mahdollisuus päästä oppimaan ja kokemaan uutta koettiin palkitsevaksi.
Jos vähänkin mietitte, pitäisikö lähteä – lähtekää
Ura Basketin viesti muille seuroille on rohkaiseva: hankkeeseen lähtemistä ei kannata pelätä.
Ensimmäinen vinkki on lähteä liikkeelle omasta tarpeesta. Älä mieti ensin, minne haluaisit matkustaa, vaan mitä seurassasi halutaan kehittää.
Toiseksi, kannattaa nimetä hankkeelle henkilö, joka ottaa vastuuta kokonaisuudesta. Ura Basketin kokemuksen mukaan toiminnanjohtajan ei tarvitse tehdä kaikkea yksin, mutta jonkun on vietävä asiaa eteenpäin.
Opetushallituksen tarjoamaa neuvontaa kannattaa myös ehdottomasti käyttää hyväksi. Ura Basketin kokemuksen mukaan aktiivinen yhteydenpito auttoi varmistamaan, että hanke eteni oikeaan suuntaan.
Mira kannustaa seuroja lähtemään rohkeasti mukaan hankehakuun:
”Jos vähänkin miettii, että pitäisikö lähteä hakemaan Erasmus+ Sport -hanketta vai eikö pitäisi, niin kyllä sanoisin, että pitää. Se ei ole niin vaikeaa, kuin mitä ihmiset ehkä jotenkin ajattelevat.”
Parhaimmillaan kansainvälinen hanke ei tuo seuraan vain uusia toimintamalleja. Se antaa seuratoimijoille aikaa pysähtyä, katsoa omaa toimintaa ulkopuolelta ja kysyä, voisimmeko tehdä tämän vielä paremmin.