Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Seurat ovat yhä useammin työnantajia

Seurat ovat jo työnantajia – mutta rakenteet tulevat perässä. Suomalaisessa urheiluseuratoiminnassa puhutaan edelleen paljon vapaaehtoisuudesta – ja syystä. Ilman vapaaehtoisia seurakenttä ei pyörisi. Samalla yksi merkittävä muutos on jäänyt vähemmälle huomiolle: yhä useampi seura on myös työnantaja. Seurat ovat jo työnantajia – mutta rakenteet tulevat perässä. Liikunnan aluejärjestöjen Seurabarometri sekä OKM:n ja Tilastokeskuksen tilastot antavat samansuuntaista viestiä. Seurat maksavat Suomessa palkkoja arviolta noin 150 miljoonaa euroa vuodessa, ja noin viidesosa seuroista toimii työnantajana. Ilmiö ei rajoitu yksittäisiin huippuseuroihin, vaan työnantajaseuroja löytyy eri puolilta maata, monenlaisilla lajeilla ja erilaisilla kokoluokilla.

19.5.2026

Lounais-Suomessa suurin osa seuroista toimii edelleen ilman palkattuja työntekijöitä. Niissä seuroissa, joissa työntekijöitä on, henkilöstö koostuu selvästi pääosin valmentajista ja ohjaajista. Hallinnolliset roolit kasvavat suurimmissa seuroissa.

Lounais-Suomen seurojen työnantajaluotettavuus kehittyy johdonmukaisesti seuran koon kasvaessa. Vaikka pienissä seuroissa työnantajarooli puuttuu usein kokonaan, niissä seuroissa joissa työntekijöitä on, työnantajaluotettavuus koetaan pääosin hyväksi.

Seuroissa avainhenkilöriski korostuu erityisesti pienissä ja keskisuurissa seuroissa, joissa toiminta nojautuu muutamaan aktiiviin. Seuran koon kasvaessa riskin hallinta paranee selvästi, vaikka henkilösidonnaisuus ei katoa kokonaan suurissakaan seuroissa.

Lue artikkeli ja tutustu Seurabarometrin valtakunnallisiin ja LiikUn alueellisiin tuloksiin!