5.11.2026
Liikkuminen, leikkiminen ja yhdessä tekeminen ovat asioita, joiden pitäisi olla mahdollisia kaikille. Silti ympäristön esteet voivat sulkea osan lapsista, nuorista ja perheistä ulkopuolelle jo ennen kuin toiminta ehtii edes alkaa.
Esteettömien liikunta- ja leikkipaikkojen merkitys on viime vuosina noussut entistä vahvemmin esiin. Kyse ei ole vain rakenteista tai määräysten täyttämisestä, vaan yhdenvertaisuudesta, osallisuudesta ja mahdollisuudesta olla mukana muiden kanssa. Hyvin suunniteltu ympäristö mahdollistaa yhteisen toiminnan riippumatta esimerkiksi liikkumisen, näkemisen, kuulemisen tai hahmottamisen haasteista.
Esteetön ympäristö ei ole erityisratkaisu harvoille, vaan toimiva ympäristö kaikille
Esteettömyys hyödyttää lopulta kaikkia käyttäjiä. Tasaiset kulkureitit helpottavat lastenvaunujen kanssa liikkuvia perheitä, levähdyspaikat tukevat ikääntyneiden liikkumista ja selkeä ympäristö tekee paikasta turvallisemman ja miellyttävämmän kaikille käyttäjille. Esteettömyys nähdäänkin yhä useammin yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden kysymyksenä, ei pelkästään rakentamisen teknisenä vaatimuksena.
Hyvä esteetön liikunta- tai leikkiympäristö mahdollistaa osallistumisen erilaisista toimintakyvyistä riippumatta. Samalla se luo mahdollisuuksia yhteiselle tekemiselle, kohtaamisille ja liikkumisen ilolle.
Case Tuomaanpuisto: Esteettömyys alkaa suunnittelupöydältä
Esteettömyys syntyy parhaimmillaan silloin, kun suunnittelupöydässä ovat mukana myös ne ihmiset, jotka esteettömyyttä arjessaan tarvitsevat.
Turun keskustan tuntumassa sijaitseva historiallinen Tuomaanpuisto on tästä ajankohtainen esimerkki. Puistoa peruskorjataan parhaillaan, ja samalla alueelle rakennetaan esteetön leikkipuisto. Kyseessä on Turun toinen esteetön leikkipaikka. Hankkeen tavoitteena on säilyttää puiston historiallinen luonne, vehreys ja arvokkaat puut sekä tuoda alueelle monipuolisempia leikki- ja oleskelumahdollisuuksia kaikenikäisille käyttäjille.
Tuomaanpuisto sijaitsee tasaisessa maastossa, mikä oli yksi merkittävistä syistä esteettömän leikkipaikan toteuttamiseen juuri tähän kohteeseen. Projekti käynnistyi vuonna 2023, ja sen on tarkoitus valmistua vuoden 2026 aikana.
Suunnitelman laatijana on toiminut maisema-arkkitehti Riia Ruokonen Maisema-arkkitehdit Ruokonen Oy:stä.
Tuomaanpuistossa yhdistyvät kolme tärkeää näkökulmaa
Tuomaanpuiston hankkeesta tekee erityisen kiinnostavan se, että siinä yhdistyvät poikkeuksellisen hyvin kolme näkökulmaa:
- esteettömyys
- historiallisen ympäristön säilyttäminen
- kokemusasiantuntijoiden osallistaminen suunnitteluun.
Tuomaanpuisto on Turun ainoa 1800-luvulta säilynyt historiallinen upseeripuisto. Suunnittelussa on pyritty yhdistämään esteettömyys ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen. Leikkipaikan teemaksi on valittu alueella aiemmin sijainnut kaivorakennus, jolloin myös tuleva leikkivälineistö kytkeytyy paikan historiaan.
Suunnittelussa vahva osallistamisen näkökulma
Tuomaanpuiston suunnittelun lähtökohtana ei ole ollut pelkästään tekninen esteettömyys, vaan käyttäjien kokemusten huomioiminen aidosti osana suunnittelua. Erityisen merkittävää on ollut se, että esteettömyyttä on kehitetty yhdessä suunnitteluraadin kanssa ja kokemusasiantuntijat ovat päässeet arvioimaan suunnitelmia jo luonnosvaiheessa.
Prosessin aikana on hyödynnetty muun muassa:
- Kerro kantasi -kyselyä
- asukaskävelyjä
- yleisötilaisuuksia
- esteettömyyden suunnitteluraatia
- kokemusasiantuntijoita esteettömyyden arvioinnissa.
Tuomaanpuiston suunnitteluprosessi on erinomainen esimerkki siitä, miten esteettömyyttä voidaan rakentaa yhteistyössä niiden ihmisten kanssa, joita ratkaisut koskettavat.
Mitä esteettömässä leikkipuistossa huomioidaan?
Esteettömän leikkipuiston tavoitteena on, että kaikki lapset voivat leikkiä yhdessä toimintakyvystä riippumatta. Tavoitteena ei ole rakentaa erillistä ”erityispuistoa”, vaan ympäristö, jossa erilaiset lapset voivat käyttää samoja tiloja yhdessä.
Hyvässä esteettömässä leikkipuistossa huomioidaan esimerkiksi:
- esteettömät kulkureitit
- riittävän leveät väylät
- tasaiset ja luistamattomat pinnat
- esteettömät pysäköintipaikat
- levähdyspaikat
- turvallinen ja helposti hahmotettava ympäristö
- monipuoliset aistikokemukset
- eri käyttäjäryhmien tarpeet.
Moniaistisuus on tärkeä osa esteettömyyttä. Kosketeltavat pinnat, värit, liike, erilaiset materiaalit ja ääntä tuottavat elementit voivat rikastuttaa leikkikokemusta ja mahdollistaa osallistumisen erilaisille käyttäjille. Erityisesti neurokirjon henkilöille ja näkövammaisille käyttäjille ympäristön tulee olla helposti hahmotettava, selkeä ja ennakoitava.
Esteettömyyden toteuttaminen ei ole aina yksinkertaista
Vaikka esteettömyyden merkitys tunnistetaan yhä paremmin, suunnittelussa kohdataan usein myös haasteita.
Vanhojen alueiden mäkisyys, korkeuserot ja olemassa olevat rakenteet voivat tehdä esteettömyyden toteuttamisesta haastavaa tai kallista. Esteettömät kulkureitit ja leikkivälineiden vaatimat suoja-alueet tarvitsevat usein myös enemmän tilaa kuin perinteiset ratkaisut. Lisäksi aidosti toimivien ratkaisujen toteuttaminen vaatii käyttäjäymmärrystä, osallistamista ja huolellista suunnittelua.
Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä on ajatella esteettömyyttä pelkästään pyörätuolilla liikkumisen näkökulmasta. Todellisuudessa huomioon tulee ottaa myös esimerkiksi näkemiseen, kuulemiseen, hahmottamiseen ja tiedonkäsittelyyn liittyvät tarpeet.
Verkostotyöllä lisää osaamista esteettömyyden kehittämiseen
Esteettömien liikunta- ja vapaa-ajan ympäristöjen kehittäminen edellyttää yhteistyötä, tiedon jakamista ja mahdollisuuksia oppia muiden kokemuksista ja jo tehdyistä ratkaisuista. LiikUn Rajattomasti liikuntaa -kumppanuusverkostoon kuuluvat lähes kaikki Varsinais-Suomen ja Satakunnan kunnat. Kumppanuusverkoston jäsenistöstä on koottu esteettömyyden kehittäjätyöryhmä, joka kokoaa yhteen kuntien, hyvinvointialueen, järjestöjen ja muiden toimijoiden edustajia sekä kokemusasiantuntijoita.
Esteettömyyden kehittäjätyöryhmän tavoitteena on lisätä tietoa esteettömyydestä, jakaa hyviä käytäntöjä ja tukea kuntien sekä muiden toimijoiden kehittämistyötä. Tuomaanpuisto tarjosi työryhmälle mahdollisuuden tutustua käytännön esimerkkiin siitä, kuinka esteettömyys voidaan huomioida osana liikunta- ja leikkiympäristöjen suunnittelua. Samalla vierailu herätti keskustelua siitä, miten vastaavia ratkaisuja voidaan hyödyntää myös muualla.
Yhdenvertaisemmat liikuntaympäristöt eivät synny sattumalta. Ne syntyvät pitkäjänteisestä yhteistyöstä, tiedon jakamisesta ja halusta kuulla myös niiden ääntä, joihin ratkaisut käytännössä vaikuttavat. Juuri siksi esteettömyystyö on tärkeää sekä tämän päivän että tulevaisuuden liikunta- ja vapaa-ajan ympäristöissä.