Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Kiinnostus hyvinvointiin herätettävä yksilö kerrallaan

Raisiossa varhaiskasvatuksen henkilöstöä ja opettajia osallistui hyvinvointipilottiin. Tulokset yllättivät järjestäjät.

28.8.2023

Raisio oli yksi neljästä kaupungista, jotka olivat mukana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoimassa ”Työ- ja toimintakykyä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstölle” eli lyhyemmin VaPe -pilottihankkeessa. Tavoitteena oli tutkia, miten työntekijöiden uupumista voidaan vähentää ja hyvinvointia ja fyysistä aktiivisuutta lisätä. Erityisesti johdon ja esimiesten mahdollisuuksia hyvinvoinnin ja työpaikalla palautumisen tukemiseen haluttiin parantaa.

Valmennusta ja ohjausta
Raisiossa pilottiin osallistui yksi koulu ja kaksi päiväkotia. Yksilöiden hyvinvoinnin lisäämisen lisäksi pilotti nähtiin keinona yksiköiden työilmapiirin parantamiseen ja yhteistyön lisäämiseen päiväkodin ja koulun välillä. Pilotin toteutuksesta vastasi Raision kaupungin liikuntasuunnittelija Erna Kasterinne.

”Hanke lähti liikkeelle aika liikuntapainotteisesti. Pian kirkastui kuitenkin, että saavuttaaksemme tavoitteemme, on tärkeää ensin herättää osallistujien motivaatio omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen”, Kasterinne kertoo.

Pilotissa kaupungit saivat melko vapaasti valita toteutettavat toimenpiteet. Raisiossa nähtiin, että parhaisiin tuloksiin päästään keskittymällä työnohjaukseen ja valmennukseen.
Jokaisella pilottiin osallistuneella 55 työntekijällä oli mahdollisuus saada henkilökohtaista hyvinvointivalmennusta. Valmennuksessa sisältö riippui valmennettavan tarpeista.

”Tavoitteena oli, että jokainen saisi tapaamisesta mukaansa yhden helposti arjessa toteutettavan käytännön työkalun omaa hyvinvointiaan lisäämään”, valmennukset pitänyt Kasterinne summaa.

Päiväkodeille ja koululle järjestettiin lisäksi yhteisiä työyhteisövalmennuksia koulutuspäivien puitteissa. Muutosprosessissa olivat mukana myös päiväkotien johtajat ja rehtorit, ja toiminnan suunnitteluun osallistui myös sivistyspalveluiden johto sekä henkilöstöhallinto.

Palauttavaa toimintaa
Varhaiskasvattajille ja opettajille järjestettiin pilotin aikana hyvinvointiryhmiä. Suosituimpia lajikokeiluja olivat palauttavat toiminnot, kuten äänimaljarentoutus. Tarjolla oli myös joogaa, pilatesta, talviuintia, luontoliikuntaa, tanssilajeja, taidetyöpajoja, kukkien sidontaa ja ammuntaa. Omalla ajalla tapahtuva toiminta kiinnosti vaihtelevasti – toisinaan osallistujia oli vain muutama, parhaimmillaan paikalla oli kymmenisen henkeä.

”Pilotissa opimme, että pienehkölle ryhmälle ei kannata tarjota liian suurta lajivalikoimaa, sillä ihmisillä on paljon menoja ja velvoitteita. Koko kaupungin varhaiskasvattajille suunnattu viikoittainen kehonhuoltotunti sen sijaan on jo toimiva konsepti.”

Pilotin alussa työntekijät saivat tietoa omasta kunnostaan LiikUn tekemien kehon kuntoindeksi- ja JAMK:in suorittamien FirstBeat-mittauksien kautta. Erityisen herättäväksi koettiin tieto unen laadusta ja palautumisesta.

Virkistävät tauot
Yksilön kokema hyvinvointi todettiin vahvasti riippuvaiseksi työilmapiiristä. Pilotin aikana tehtiinkin kokeiluja, joilla pyrittiin parantamaan työyhteisön ilmapiiriä ja sitä kautta työntekijöiden hyvinvointia. Taukoihin toivottiin lisää iloa, mutta myös rauhoittumista ja hiljaisuutta. Ennen kaikkea niistä haluttiin palauttavampia.
Taukohuonetiimi ryhmitteli kalusteet uudelleen niin, että syntyi pienempiä ryhmiä, joissa oli leppoisampi keskustella. Kalustukseen lisättiin lepotuolit raheineen. Taiteellinen työntekijä maalasi taukohuoneeseen taulun, jossa käytettävästä värimaailmasta järjestettiin työntekijöiden kesken äänestys.
Kehumaljojen avulla työntekijät saivat nimettöminä jättää positiivisia viestejä nimetyille kollegoilleen. Toivemaljaan sai anonyymisti jättää omat toiveensa.
Päiväkodissa järjestettiin lasten lepoaikana non-stop kehonhuoltoa, mihin osallistuminen otettiin huomioon jo työvuorosuunnittelussa. Työpaikoille hankittiin kehonhuolto- ja liikuntavälineitä sekä ergonomisia työpisteitä. Opettajien työtä helpotettiin hankkimalla koululle asiointipyörät. Kaikkiaan pilotti oli Kasterinteen mielestä onnistunut, sillä siinä opeteltiin uutta, kokonaisvaltaista lähestymistapaa.

”Tärkeintä pilotissa oli kysyä oikeita kysymyksiä ja kuunnella jokaista ihmistä yksilönä. Opimme, kuinka erilaisissa tilanteissa ihmiset voivat olla, ja miten motivaatiot vaihtelevat. Toivon, että liikuntaa ei vain tuputeta lääkkeenä, vaan ihmisen hyvinvointi kyetään näkemään kokonaisvaltaisemmin”, Kasterinne kiteyttää kokemuksiaan pilottijaksolta.

VaPe -hanke
• Työ- ja toimintakykyä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstölle
• Mukana olevat kunnat: Jyväskylä, Keuruu, Mikkeli ja Raisio
• Toteutusaika: 1.12.2021 - 30.6.2023

Kiinnostuittekoko työhyvinvoinnin edistämisestä omassa yksikössänne? Ota rohkeasti yhteyttä LiikUn terveysliikunnan kehittäjä Oona Niittymäkeen, etunimi.sukunimi(at)liiku.fi, 040 9000 847.


Teksti: Maija Arosuo
Kuvat: Teemu Ripatti ja Iina Alankoja